Agility jää tauolle ainakin joksikin aikaa. :) Nyt seuraavan vuoden keskityn rally-tokoon ja todennäköisesti höntsäilen sitten agilityä aina silloin tällöin, että pysyy asiat mielessä. Viimeisen puolen vuoden aikana kehityttiin tässä lajissa molemmat huimasti, ja tämänkin päivän treenit jätti kivan motivoituneen fiiliksen.
Tänäänkään ei kouluttaja ollut paikalla, joten treenattiin porukalla ja omatoimisesti. Tämän viikon radalla oli sekä kepit ja puomi, joita me ei olla Aadan kanssa vielä tehty osana rataa. Yllä näkyy viikkorataa kokonaisuudessaan, mutta me tehtiin lähinnä erilaisia variaatioita hypyistä, renkaasta ja putkesta. Puomia harjoiteltiin myös erikseen. Taas huomasi, että puomista on ollut taukoa. Aada ei oikein muistanut pysähtyä kontaktipinnalle. Tämä olisi yksi niistä monista asioista, mitä pitäisi harjoitella lisää.
Meidän juhannussuunnitelmiin tuli pieni muutos, joten pääsin sittenkin tänään agilitytreeneihin. Meitä oli tällä kertaa treeneissä vain kaksi, eikä kouluttajakaan päässyt paikalle, joten omatoimisesti tehtiin. Onneksi rata vaikutti aika simppeliltä, jonka pystyin suorittamaan pienissä pätkissä ilman sen kummempia kommervenkkejä.
Yllä rata, jota me tehtiin treenikaverin kanssa. Radalla olisi ollut keinu ja puomikin, mutta me jätettiin ne pois ja muokkailtiin vähän reittiä. Keppejä en saanut vielä osaksi rataa, mutta hyvin pian ne saataisiin, jos treenattaisiin sitä. :) Aada tarvitsee vielä aika paljon tukea kepeillä. Heti meni paremmin, kun kaveri tuli toiseen päähän palkkaamaan.
Vaihdettiin myös treenikaverin kanssa koiria. Kaveri teki rataa Aadan kanssa ja minä sain hänen koiransa. Aada kuunteli hyvin treenikaverin ohjausta ja ihan hyvin minullakin meni hänen koiransa kanssa. :) Oli outoa ja hauskaa ohjata vierasta koiraa. Lisäksi oli kiva nähdä, että Aada menee hyvin ja tarkkaavaisesti myös toisen ihmisen ohjauksessa.
Me ei olla viime aikoina oikeastaan puuhailtu mitään erityistä. Koulun takia on jäänyt väliin monena viikkona rally-tokon pienryhmätreenit, eikä aksassakaan olla pariin viikkoon käyty (eilen jo käytiin, mutta taas tulee parin viikon tauko juhannuksen vuoksi). Kotona ollaan lähinnä otettu suhteellisen rennosti ja lenkkeilty vain. Mukavaa välillä näinkin. :)
Tänä kesänä voisi ottaa projektiksi vesikoiran uimakoulun. Aada ei oikein osaa uida, eikä se rassukka uskaltaudu menemään syvemmälle veteen. Olen koettanut rohkaista ja heittää keppiä veteen, jonka Aada hakee yleensä vain sieltä, missä yltää jalat pohjaan. Jos keppi on vähänkin syvemmällä, Aada menee perään, mutta kun jalat ei yllä pohjaan, se jää hetkeksi kellumaan jalat levällään ja kääntyy äkkiä kohti rantaa.
Veri kuitenkin selvästi vetää vesikoiraa veteen, ja Aadalla on tähän asti aina
ollut huippukivaa rannassa. Uiminen olisi kuitenkin hyvä liikuntamuoto,
joten minusta olisi kiva, jos koiraa voisi kesäisin joskus uittaa. :)
Ja sitten asiasta kukkaruukkuun. Tai ehkä ruokakuppiin? Olen nyt kevään aikana alkanut syöttämään Aadalle nappulan seassa jauhelihaa. Aada rakastaa sitä. Ostin sitten alkuviikosta vaihtelun vuoksi jauhelihan sijaan palalihaa. Aada vihaa sitä. Ihan samaa eläintä, vähän eri muodossa vain. Aika nätisti oli syönyt kaikki nappulat kupistaan ja jättänyt kuppiin lihapalat. Muutaman lihan oli siirtänyt lattialle pois nappuloiden tieltä.
Taitavasti söi ipana nappulat kupista ja jätti "moskan" kuppiin
Huvittava koira. Olisipa kiva tietää tämänkin logiikka. Toisaalta tämä ei yllättänyt, koska Aada ei ole koskaan tykännyt syödä esim. raakaluita(kaan). Olen testannut monen eläimen luita, eikä mikään ole tähän päivään mennessä kelvannut. Harmi, koska ne olisi kivaa ajanvietettä.
Onneksi minä tiedän, miten noista palalihoista saadaan superherkkua. Ei tarvitse kuin keittää kypsäksi ja antaa treeninameina, niin nämä on Aadan mielestä parasta ikinä. :D
