Donna 2 vuotta!

Tänään vuoden pimeimpänä päivänä Donna täyttää 2 vuotta!

Donnan luonteen kehittymistä on ollut mielenkiintoista seurata. Luonteensa puolesta se on lähes vastakohta Aadalle, jonka ansiosta olen saanut mahdollisuuden oppia toimimaan täysin erilaisen koiran kanssa. Donna on varsin hauska tapaus ja se jaksaa päivittäin huvittaa omilla hassuilla tempauksillaan. 

Tiivis parivaljakko jo ensimmäisistä päivistä lähtien. <3

Kotona Donna on rauhallinen ja seurallinen kaveri. Yleensä se makoilee minun lähistöllä ja on vähintäänkin hengessä mukana kaikissa askareissa. Se on ihanan huoleton ja leikkisä luonnonlapsi, jonka häntä heiluu koko ajan. Donna on myös sopivan itsenäinen ja viihtyy tarvittaessa hyvin itsekseen.

Täysin vieraisiin ihmisiin se tutustuu vaihtelevasti ja kuvailisin sen olevan varautunut/pidättyväinen. Pentuna se vaikutti hyvin ujolta, eikä ollut juurikaan kiinnostunut tekemään tuttavuutta vieraiden kanssa. Nykyäänkään sitä ei yleensä ihmiset juurikaan kiinnosta. Oma perhe on tietysti parasta ja tärkeintä maailmassa. Donna on kuitenkin ystävällinen ja tavallisesti tulee ennemmin tai myöhemmin nuuskimaan vierasta ihmistä ja parhaimmassa tapauksessa jää rapsuteltavaksi. Itse pääsääntöisesti tykkään pidättyväisestä piirteestä, koska tietynlainen välinpitämättömyys ympäristöä kohtaan helpottaa monia asioita. Tosin välillä taas varautuneisuus on tietyllä tavalla raskasta. Mutta esimerkiksi harrastuksissa ihmiset ovat sille tavallisesti täysin ilmaa ja vieraat ihmiset pystyvät sitä palkkaamaan. Mielenkiinnolla odotan, säilyykö välinpitämättömyys ympäristöä kohtaan esimerkiksi tulevaisuudessa kisatilanteissa ja kuinka herkästi se mm. reagoi minun jännittämiseen. Näitä asioita toki harjoitellaan sitten perusteellisesti, kun sen aika tulee.

Harrastuksissa Donna on huippuhauska. Se on vilkas, helposti motivoitavissa ja aktiivinen minua kohtaan. Välillä innokkuus/kärsimättömyys tulee esiin haukkumisena. Yritän tällä hetkellä olla vahvistamatta sitä, koska rally-tokossa ääntely ei ole suotavaa. Se palkkautuu hyvin sekä nameilla että leluilla. Olen opettanut Donnalle paljon taitoja tarjoamisen kautta ja erilaisia targetteja hyödyntäen, sillä ne ovat osoittautuneet Donnan kohdalla toimiviksi (puhumattakaan siitä kuinka hauskoja ja tehokkaita koulutusmuotoja ne ovat). Donnaa ei juurikaan tarvitse opastaa, vaan se haluaa ensin kokeilla ratkoa ongelmat itse. Toisinaan tämä luonteenpiirre tuo pieniä haasteitakin esimerkiksi keston lisäämisessä, kun koira on nopea ja tarjoaa sekunnin välein kaikkia aiemmin oppimiaan asioita. Onneksi tähänkin on löytynyt keinoja, joilla kestoa ja rauhaa saa vähitellen kehitettyä. Esimerkiksi viimeisimpänä opetin sille maahanmenoon kestoa, ja kun se pääsi hommasta jyvälle, yllätyin miten nopeaa edistyminen oli! 

Vaikka Donna on sähäkkä ja helposti asioista innostuva, se osaa silti itse tilanteen tullen asettua aloilleen eikä hökellä turhia. Tämä luonteenpiirre on ihastuttanut minua pennusta saakka. Ihan mahtava ominaisuus.

Ensi vuodelle minulla on paljon suunnitelmia, mutta saa nähdä kuinka moni niistä toteutuu. Ensi kesänä mahdollisuuksien mukaan haluaisin käyttää Donnaa mh-luonnekuvauksessa. Ekoissa näyttelyissäkin olisi mukava jossain välissä kesää/syksyä pyörähtää, kunhan ollaan ensin harjoiteltu siihen tarvittavat taidot. Lisäksi rally-tokokisahaaveita on, mutta ekojen kisojen ajankohdalla ei ole mikään kiire. Kisoihin mennään sitten, kun Donna tuntuu olevan siihen valmis. Uskon kyllä, että siitä tulee oikein mukava ja säpäkkä kisakaveri. :)

Tavoitteet vuodelle 2021

VUOSI 2020  

Vuosi yllätti erilaisuudellaan ja koronan vuoksi kaikki koiraharrastustoiminta jäi alkuvuodesta tauolle. Tämä oli yksi syy miksi meilläkin oli alkuvuodesta parin kuukauden kausi, jolloin ei tehty yhtään mitään treeneihin viittaavaa. Sen ajan tämä blogikin vietti täyshiljaisuutta. Kevään tullen kuitenkin motivaatio alkoi heräilemään ja ruvettiin tekemään säännöllisesti Donnan kanssa rally-tokotreenejä ja Aadan kanssa käytiin noin joka toinen viikko agilitytreeneissä. Lisäksi Donnan kanssa tuli oltua parilla verkkokurssilla ja marraskuussa aloitimme rally-tokon etävalmennuksessa, joka tulee jatkumaan ensikin vuonna.

Harmaalla vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ja mustalla kommentit.

AADA
- Agilityn aloittaminen. 
Tämä vuosi käytiin säännöllisesti Aadan kanssa agilitytreeneissä. Ensi vuonna tämä harrastus jää pois ja keskitytään taas enemmän rally-tokoon.
- Nose workissa kehittyminen.
Jonkun verran nose workia teimme vielä kesällä, mutta loppuvuonna tämä harrastus jäi tauolle. Tämä on tosi hauskaa ja mielekästä aktivointia koirille, joten varmasti tämän lajin pariin vielä palataan. 

DONNA
- Käydään leikkimässä ja temppuilemassa eri paikoissa.
Käytiin ja tätä toki jatketaan edelleen. :)
- Käydään koiranäyttelytreeneissä.
Ei harjoiteltu kyllä yhtään mitään näyttelyihin viittaavaakaan. :D Ehkäpä innostumme ensi vuonna?
- Rally-tokon alokasluokan liikkeet kisakuntoon.
Ihan ei kisakunnossa kyllä vielä olla. :D Mutta sitä kohti mennään koko ajan!
- Luustokuvaus keväällä/kesällä.
Käytiin heinäkuussa kuvauksissa ja siitä tehtiin postauskin.

AADA JA DONNA
- 30 min paikallaolo.
Tässä oli tarkoituksena opettaa toimiva taukokäytös harrastuksiin. Jonkin verran tehtiin, mutta ei mitenkään systemaattisesti. Tämän parissa jatkamme ensikin vuonna.

Itselleni voisin laittaa tavoitteeksi ottaa uusia kuvia, niin ei tarvitsisi käyttää kaksi vuotta vanhoja..

Blogi painottui tänä vuonna pitkälti ainoastaan rally-tokoon ja hyvin todennäköisesti myös ensi vuoden anti tulee olemaan samanlaista (valitettavasti? onneksi?).

TAVOITTEET VUODELLE 2021

AADA
- Tärkein tavoitteemme ensi vuodelle olisi pureutua häiriönsietoon ja vireongelmiin. Kisaamista voi miettiä vasta sitten, kun tuntuu että homma toimii.
- Rally-tokon voittajaluokan ja mestariluokan liikkeiden harjoittelua. Näitä voi puuhailla vaikkei koskaan Aadan kanssa näissä luokissa kisattaisikaan. :)

DONNA
- Rally-tokossa kehittyminen ja iloisen ratasuorituksen rakentaminen. Ennen virallisia kisoja haluan luoda Donnalle varmat rutiinit ja käydä mahdollisimman monessa kisamaisessa ratatreenissä. Kisoihin vasta sitten, kun pohjat on huolellisesti tehty!  

Mielenkiintoinen vuosi tulossa kaikin puolin. Katsotaan kuinka hyvin tavoitteet pitävät tällä kertaa. :)

Donna ja kisapalkan rakentaminen

Aikaisemmin mainitsin, että osallistuttiin Donnan kanssa seuraamisen verkkovalmennukseen, joka kesti 10 viikkoa. Olin jo koko tämän vuoden treenaillut itsenäisesti mm. takajalkojen käyttöä korokkeella ja sivulletuloja. Huomasin tämän valmennuksen sattumalta, ja koska sisältö vastasi oikeastaan lähes täysin omaa tapaani ja ajatusmaailmaani opettaa seuraaminen, päätin ilmoittautua mukaan. Kyse on siis Lystitassun seuraamisvalmennuksesta ja voin ehdottomasti sitä suositella. Vaikka seuraamisen opettaminen on minulle jo ennalta suhteellisen tuttua puuhaa, koin valmennuksen aikana paljon ahaa-elämyksiä ja valmennus motivoi minua aloittamaan seuraamisen opettamisen vihdoinkin kunnolla. Näin hyvälle alulle ei oltaisi kyllä päästy saatikka näin nopeasti edistytty ilman valmennusta.

Tässä treenivideo parin viikon takaa, jossa treenaan Donnan kanssa pääasiassa seuraamista, mutta tehdään myös muita temppuja. Erityisesti Donnan takajalkojen käyttöön olen tyytyväinen, eikä tasapainotyynyllä pyörimiset ole ainakaan menneet hukkaan.

Olin niinkin tyytyväinen valmennuksen antiin, että jatkamme nyt rally-tokoa toistaiseksi Lystitassun Saaran kanssa etävalmennuksessa. On kyllä hienoa miten nykyaika mahdollistaa tällaisen! :)

Saimme pari viikkoa sitten ensimmäiseksi tehtäväksi lähteä jo rakentamaan kisapalkkaa. Ajattelin opettaa Donnalle kisapalkaksi muovirasian, jonka sisällä on ruokaa ja joka odottaa meitä kisoissa kehän ulkopuolella treenikassissa. Tehtävänä oli siis tehdä helppo temppu, jonka jälkeen mennään yhdessä hakemaan nami rasiasta, ja vähitellen temppuja lisätään ennen rasialle menoa. 

Olimme pienen haasteen äärellä jo heti ensimmäisellä treenikerralla. Kuvittelin nimittäin että pystymme helposti tekemään Donnan kanssa parikin temppua ennen rasialle menemistä, sillä namirasia on ennenkin ollut näkyvästi läsnä treeneissämme hakiessani taskuihin lisää namitäydennystä. Donna ei kuitenkaan ollut asiasta ihan samaa mieltä. Kun Donna huomasi, että tempun jälkeen ei tule palkkaa, se turhautui ja purkautui minulle haukkumisena. Tämä olikin ihan uusi juttu minulle, joten laitoin heti viestiä valmentajalle kysyäkseni neuvoja jatkoon. Sain tehtäväksi laskea kriteeriä ja aloittaa niinkin hienovaraisesti kuin kääntymällä pois päin rasiasta ja siitä heti hakemaan palkkaa. Tämä auttoi, ja hiljalleen pääsimme tekemään jo yhtä temppua ilman turhaumaa. Tällä viikolla olemme tehneet jopa kolme temppua peräkkäin. Välillä jos Donna päästää hieman ääntä, helpotan tehtävää. Opin myös tämän viimeisen parin viikon aikana, että Donnan mielentila tätä harjoitusta kohtaan on paljon parempi, kun ollaan ensin treenattu muita juttuja. Tämän asian oivaltaminen on auttanut meitä edistymisessä paljon ja opin esimerkiksi tulevaisuutta ajatellen tuntemaan, kuinka paljon Donna mahdollisesti tulee kisoissa tarvitsemaan lämmittelyä ennen omaa ratasuoritusta.

Aada rally-tokomölleissä

Tänään käytiin Aadan kanssa kisailemassa JoAn rally-tokomölleissä. Ilmoitin Aadan alokasluokkaan, koska ajattelin sen olevan mukavan kevyt aloitus pitkän rallytauon jälkeen. Olen nyt muutaman viikon keskittynyt erityisesti hyvään mielentilaan ja ajattelin testata mölleissä, onko treeni mahdollisesti jo tuottanut tulosta jollain osa-alueella. Kotona ja hallilla olin jo tehnyt pari kisamaista treeniä ja vire vaikutti kivalta.

Edellisellä viikolla ja alkuviikosta innostuin treenaamaan vähän turhankin monena peräkkäisenä päivänä ja keskiviikkona oli jo havaittavissa selkeää väsymystä... Olin jo unohtanut ihan kokonaan, ettei Aadan kanssa voi treenata monena päivänä putkeen, vaan Aada ja Aadan aivot vaativat aina päivän pari lepoa treenien välissä. 8) Torstaina kävin kuitenkin vielä rutistamassa lyhyen ratatreenin PoKSin hallilla, josta tuli superpalkka ja (toivottavasti) jäi mukavat muistot meille molemmille. Perjantain se sitten sai palautua rauhassa.

Aada teki torstaina ratatreenin hallilla.

 
Alokasluokan rata oli mukavan oloinen ja hyvin nopeasti ohi. Aada jaksoi radan ihan hyvin, vaikkakin seuraaminen oli paikka paikoin laahaavaa ja välillä jäätiin nuuskimaan maata. Seuraamista pitää edelleen vahvistaa. Esimerkiksi kartioiden pujottelussa se aika usein jää jälkeen ja ihan kuin se vaikuttaisi Aadasta jopa vähän tylsältä. Ollaan kyllä nyt viime viikkoina pujoteltu jonkin verran kartioita ja olen pyrkinyt palkkaamaan paljon eri kohdissa, mutta se ei valitettavasti vielä tänään riittänyt, joten tämän osalta treenit jatkuvat. Sen sijaan eri käännökset olivat Aadalle mieleisiä ja mielestäni se pysyi käännöksissä aika skarppina. Jonkin verran oli myös vielä kylttien nuuskimista havaittavissa, ei tosin enää niin paljon kuin pari viikkoa sitten. :)

Päivän plussat:
+ Lähtö meni tänään täydellisesti! Selkeästikin lähtötreenit ovat tuottaneet tulosta, joten harjoittelua jatketaan.

Treenattavaa:
- Löydä tasapaino treenien ja lepopäivien määrälle.
- Kylttien kohtaamisia treenattava lisää.
- Paljon palkkaa seuraamisesta ja jatketaan edelleen seuraamisen vahvistamista.

Aadan rally-tokot tauon jälkeen

Donnan kanssa on viime aikoina tullut paljon treenailtua rally-tokotaitoja ja kovin kaihoisasti olen seurannut vierestä, kun kaikki kaverit käyvät kisaamassa. Minä niin tykkään kisaamisesta, vaikka sen hyvin jännittäväksi koenkin. Sitten tajusin, että onhan minulla yksi piiiitkää rallytaukoa viettävä (joskin pientä virittelyä ja muistuttelua vaativa) kisakaveri ollut koko ajan vieressä. Joten miksipä ei taas yrittäisi palata Aadan kanssa lajin pariin. Ehkäpä sitä jossain vaiheessa kokeilisi vielä kisoihinkin.

Aadan kanssa ollaan aloiteltu varovaisesti perusasioista. Seuraamista ollaan tehty paljon lyhyttä pätkää ja välillä otettu mukaan eteentuloja, pyörähdyksiä, käännöksiä yms. Palkkaa tulee erityisesti seuraamisesta, ei niinkään tehtävistä (niille omat tekniikkatreenit erikseen). Pihalle olen välillä viritellyt muutamia kylttitelineitä ja jälkiliina on paremman puutteessa toiminut kehänauhana lähdössä. Aada on radan nähdessään ollut tähän mennessä silminnähden iloinen, eli ainakin kylttitelineitä kohtaan asenne on hyvä. :) 

 
Seuraavia asioita treenataan tällä hetkellä erityisesti:
- Palkkaan paljon seuraamista ja keskitytään hyvään mielentilaan
- Käännöksiä, eteentuloja ja perusasentoon tuloja tasapainotyynyllä
- Kartioiden pujottelua
- Houkutusta

Ratatreeneissä keskitytään erityisesti:
- Eri pituisia ratoja
- Kylttien lähestymisiä palkataan. Aadan katse herpantuu usein juurikin kyltin kohdalla, joka vaikeuttaa tehtävien tekemistä.
- Rutiinin luominen lähtöön → kehääntulo, koiran irrottaminen hihnasta ja näkymättömälle tuomarille huikkaaminen
- Rutiinin luominen loppuun → koiran kytkeminen ja mennään yhdessä palkalle (märkäruokaa rasiassa)

Lomapäivän viettoa

Tänään alkoi minun minisyysloma. :) Yhdistin aamulla kaupassa käynnin, lenkin ja treenit samalle reissulle. Sää oli mitä parhain! Ihanan syksyistä, aurinko paistoi ja lämpötila nollassa. Oli myös eka kerta tänä syksynä, kun jouduin laittamaan hanskat lenkille! Ja mikä parasta, ajoitin reissuni harvinaisen hyvin, sillä kotiin päin ajellessa rupesi satamaan ja surkea keli on jatkunut siitä asti. Nyt onkin mukavaa löhötä sohvalla, lämmittää takkaa, kuunnella Aadan kuorsausta ja kirjoitella blogiin.

Lenkin jälkeen parkkipaikalla heitin Donnan autoon ja treenasin Aadan kanssa katsekontaktia perusasennossa. Lisäksi otin muutaman askeleen seuraamista ja liikkeellelähtöjä. Helppoa treeniä ja pientä herättelyä pitkän treenitauon jälkeen. Aadan kanssa en ole treenannut rallya aikoihin ja kisattukin ollaan viimeksi viime vuoden maaliskuussa. Päätin kisojen jälkeen jättää rally-tokon Aadan kanssa tauolle, koska olin aika väsynyt hakkaamaan jatkuvasti päätä seinään kehnon mielentilan vuoksi. Aada ei tosiaankaan ole päästänyt ohjaajaa helpolla, varsinkaan tällaista aloittelevaa harrastajaa. Donnan kanssa treenaaminen on taas ihan eri maailmasta, koska se on niin helposti motivoitavissa ja asenne tekemiseen on ihan eri tasolla. Aadallakin on kyllä toisinaan oikein hyvä asenne, mutta ei parhaimmillaankaan yllä samalle tasolle Donnan kanssa. Samalle taajuudelle löytäminen Aadan kanssa on ollut pitkä taival ja jatkuu edelleen. Nyt piiiitkän tauon jälkeen jaksan taas ottaa haasteen vastaan! :D

Palataas aiheesta takaisin meidän parkkipaikkatreeniin. Parkkiksella oli rauhallista ja pysyttelimme tarkoituksella syrjempänä, jotta häiriö olisi mahdollisimman maltillinen. Palkkailin katsekontaktista ja otin myös muutaman liikkeellelähdön ja parin askeleen seuraamista. Tällaista en olekaan Aadan kanssa tehnyt aikoihin, joten tämä otetaan seuraavaksi treenilistalle. Aada on selvästi tottunut seuraamaan pitempää pätkää, sillä se ei ensimmäisillä kerroilla tajunnut pysähtyä parin askeleen jälkeen, vaan olisi jatkanu matkaa. No tähän tulee nyt muutos. Ei kun vaan satunnaislukugeneraattori laulamaan ja tekemään eri pituisia seuraamispätkiä! 8) Asenne ja motivaatio oli Aadalla tänään oikein hyvä.

Donnan kanssa vahvistin lähinnä katsekontaktia perusasennossa ja oikein hyvin meni. Ympäristö ei häirinnyt sitä laisinkaan ja kävelipä ihminenkin juuri sopivasti aika läheltä meitä. Olin tyytyväinen tähän ja vein takaisin autolle. Illalla ajattelin treenata vielä vähän seuraamista. Olen tehnyt Donnan kanssa nyt muutamaa askelta ja se on lähtenyt sujumaan kivasti!

Kestoa perusasentoon

Viime viikolla olin Donnan kanssa rally-tokon kylttikoulutuskurssin toisella kerralla. Teemana oli erilaiset voi-mes -luokkien käännökset ja puolenvaihdot. Sain siellä monia oivalluksia ja huomasin, mitkä kikat toimivat Donnan kanssa parhaiten. Sain muun muassa ajatuksilleni vahvistuksen siitä, että opetan Donnalle pyörähdyksiin molempiin suuntiin omat käskysanat. Siitä tulee olemaan jatkossa suuri hyöty, kun lähden perusteellisemmin opettamaan ylempien luokkien täyskäännöksiä, tulppaaneja, valkovuokkoja ym. Kurssikerralla käydyt asiat jätin nyt toistaiseksi takaraivoon hautumaan, sillä keskityn tällä hetkellä pääasiassa seuraamisen eteenpäin viemiseen.

Parasta syksyssä on värikkäät lenkkimaastot.

Olen jatkanut Donnan kanssa seuraamisen palasten harjoittelua. Olen mm. ahkerasti harjoitellut kestoa perusasennossa, joka on Donnan kanssa tuntunut tähän mennessä yllättävän haastavalta. Päädyin kokeilemaan keston lisäämistä vaihtelevan vahvisteaikataulun avulla (eli kestoa lisätään aikaa vaihdellen, kuitenkin vähitellen aikaa pidentäen) ja se on tuottanut tulosta! Olen niin tyytyväinen! Olinpa tyhmä kun en aiemmin ole tajunnut tätä kokeilla.. Ehdottomasti kyllä käytän Donnan kanssa tästä lähtien vaihtelevaa vahvisteaikataulua hyödyksi ainakin jossain määrin myös muiden taitojen opettelussa. Muistan harjoitelleeni Aadan kanssa aikoinaan keston lisäämistä netistä löytämäni valmiin vahvisteaikataulun avulla, mutta hyödynsin sitä vain vähän, koska Aadan kanssa keston lisääminen oli helppoa. Itsehän olen todennut olevani maailman huonoin epäsäännöllinen palkkaaja. Vaikka kuinka yrittäisin yllätyksellistä/epäsäännöllistä palkkaamista, huomaan kuitenkin noudattavani lopulta samaa kaavaa kerta toisensa jälkeen.. Tämän vuoksi päätin tällä kertaa ulkoistaa numerosarjojen luomisen puhelimelle lataamalleni satunnaislukugeneraattorille (koska asiathan voi viedä aina astetta pidemmälle :D). Kirjoitan numerosarjan ylös post-it -lapulle, länttään sen seinään ja avot, perusasentotreenit voi alkaa! Nyt ei voi ainakaan väittää, että palkkaus olisi ennalta arvattavaa. :)

Lisäksi olen tehnyt Donnan kanssa seuraamiseen liittyen liikkeellelähtöjä ja yhden askelen seuraamista. Tästä se hiljalleen lähtee! :)

Seuraamisen palasia hitaasti mutta varmasti

Seuraamisen rakentaminen on ollut Donnan kanssa jo koko vuoden vähän vaiheessa. Jo alkuvuodesta aloittelin Donnan kanssa koroketreenin parissa ja vähitellen olen yrittänyt viedä seuraamisen palasia eteenpäin. Välillä on toki ollut pitkiäkin taukoja ja keskitytty ihan muihin juttuihin. Mutta olen kyllä saanut jotain aikaankin, sillä Donnasta on vuoden mittaan tullut varsin näppärä takajalkojen käyttäjä ja se pyörähtää ilman korokettakin molemmille puolille oikein mallikkaasti. Lisäksi asenne perusasentoihin on ainakin omasta mielestäni erittäin kohdallaan. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että sekä oikea että vasen puoli ovat olleet mukana treeneissämme alusta alkaen. Alla lyhyt videopätkä alkuviikolta, jossa harjoitellaan perusasentoon tuloja tasapainotyynyllä ja ilman.

Syksyn mittaan innostuin ottamaan seuraamisen ihan kunnolla työn alle. Ilmoittauduin jopa seuraamisen verkkokurssille, jossa saan palautetta ja vähän ekstramotivaatiota treeneihin. Erityisesti palaute omista treeneistä on tällä hetkellä erittäin tervetullutta, koska pääsääntöisesti yksin treenaaminen tuppaa olemaan kovin yksinäistä ja virheitä voi tulla ihan huomaamatta. Kurssi motivoi minua nyt niin paljon, että uskon saavani seuraamisen hyvälle mallille jo loppuvuodesta. :) Olisi jo niin mahtavaa päästä tekemään Donnan kanssa rally-tokoa ihan radankin muodossa. Mutta ensin pyrin saamaan seuraamisesta Donnalle parhaan ja motivoivimman liikkeen ikinä, sillä ainakin itse koen seuraamisen olevan rally-tokossa yksi olennaisimmista taidoista.

Vähän merkkiä ja lisää malttia

Ilmoittauduin Donnan kanssa PoKSin rally-tokon neljän kerran kylttikoulutukseen, joissa käydään läpi muutamia ylemmän luokan liikkeitä. Jokaisella kerralla on oma teemansa ja tapaamiset ovat kerran kuussa. Mikäli koronarajoitukset eivät syksyn mittaan taas puske päälle, viimeinen kurssikerta olisi marraskuussa. Tällainen kerran kuussa tahti on oikein kiva, niin ehtii kotona rauhassa sisäistää ja harjoitella koulutuksessa käytyjä asioita, ja valmistautua hieman jo seuraavankin kerran teemaan. Eilen oli ensimmäinen kerta ja teemana oli merkki.

Olen monesti käynyt Donnan kanssa poksin hallilla kisojen aikaan sekä yksin vapaavuorolla treenaamassa, mutta tämä oli Donnalle ensimmäinen kurssikokemus tässä hallissa. Häiriötä kyllä riitti, kun on paljon vieraita koiria, uusi kouluttaja ja samaan aikaan viereisellä kentällä agilitytreenit. Toki onhan Donna ennenkin kursseilla ollut, joten tavallaan tämä ei kokemuksena ollut mitenkään uusi. Mietin kuitenkin etukäteen, kuinkahan Donna sietää häiriötä ja jännittääkö mahdollisesti jotain asiaa. Donna oli kuitenkin oikein reipas ja tyypillinen iloinen itsensä. Vaikkei se mikään rohkeuden huipentuma olekaan, on kuitenkin ihanaa huomata kuinka hyvin se työskentelee minun kanssani ja olemme samassa kuplassa. Erityisesti tuo yhteinen kupla on minulle tosi tärkeä seikka, sen olemassaolosta kun olen taistellut Aadan kanssa jo viisi vuotta. :D 

Merkin opettaminen on minulle jo ennestään tuttu asia, mutta en ole sitä Donnan kanssa tähän päivään mennessä vielä juurikaan tehnyt. Merkin kiertoa olemme kyllä vähän tehneet, joten siitä oli helppo lähteä liikkeelle. Pääsimme jo koulutuksessa oikein hyvälle alulle ja tänään jatkoin vähän merkin opettamista myös kotona.

Koulutuksessa tuli myös ilmi kehityksen kohteita, joita meidän seuraavaksi kannattaisi lähteä vahvistamaan. Esimerkiksi perusasennossa meidän pitää selvästi vahvistaa lisää kestoa, sillä Donna oli aika touhukas ja se pyrki tarjoamaan uusia asioita, mikäli se koki että perusasennossa oltiin turhan kauan (öö muutama sekunti :D). Se saattoi yhtäkkiä lähteä peruuttamaan perusasennosta tai pyörähtää vasemmalta puolelta oikealle ja nousta etutassuillaan kylttitelineen päälle. Ihana kun se tarjoaa rohkeasti asioita, mutta se meni välillä jopa vähän keskittymisen kustannuksella. Myönnän kyllä, että kestoa on tullut tehtyä tähän mennessä liian vähän. Eli lisää malttia malttia malttia. Ja sitten vasta häiriötreeniä. :)

Muodonmuutokset

Ajelin taas koirat lähestyvän syksyn kunniaksi. Aada pääsi karvoistaan ensimmäisenä ja Donnan vuoro tuli muutama päivä sen jälkeen. Aadan turkki oli tosi helppo ajella, koko homma viimeistelyineen päivineen kesti noin tunnin. 

 

Hajamielisestä tohtorista tuli varsin sievä neiti.

Donnalla taas oli ensimmäistä kertaa historiassa vähän työläämpi turkki. Donnalla on pennusta asti ollut ihan erilainen turkinlaatu kuin Aadalla. Turkki on sen verran karkeampaa, ettei se mene herkästi takkuun tai huopaannu. Toisin kuin Aadalla, joka omasi nuorena tosi pehmeän ja herkästi huopaantuvan turkin. Tällä kertaa Donnan turkista löytyi vähän molempia, vaikka olen sitä aina vähän availlut ja pitänyt muutenkin silmällä. Trimmikoneelleni tällainen turkki on työläs, jonka vuoksi se kuumuu ja terän jäähtymistä pitää vähän väliä odotella. Käytin jäähdyttelyyn menevän ajan sitten hyödyksi saksimalla pahimpia tupsuja jo ajelluista osioista, kuten korvista ja naamasta. Aikaa meni vähän reilu pari tuntia, enkä edes jaksanut enää viimeistellä tassuja saksilla, vaan jätin ne suosiolla seuraavaan päivään.

 

Donnan otsapehkon takaa löytyi iiisot silmät.

Koirien luonne ja ihanan ilmeikkäät silmät tulevat taas kivasti esiin, kun karvat eivät ole tiellä häiritsemässä. :)

Hyödyllisiä rally-tokotaitoja

Donnan kanssa olen tänä vuonna keskittynyt pääasiassa rally-tokoon vaadittavien taitojen opetteluun. Donnahan ei ole vielä tähän päivään mennessä kylttejä nähnyt ollenkaan, eikä meidän treenit oikeastaan muistuta rally-tokoa ollenkaan.

Listailen tähän taitoja/temppuja, jotka itse koen hyödylliseksi opettaa vahvaksi jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa rally-tokoa ajatellen ennen varsinaisia kylttitreenejä. Saan samalla vähän itsellenikin jäsenneltyä "väliaikatietoja" ylös, niin voin myöhemmin käydä kurkkailemassa missä mennään ja mitä tehtäisiin seuraavaksi.

Tämä on toki makuasia, kuinka paljon ja millaisia taitoja haluaa treenata ennen varsinaisia lajitreenejä. Nämä perustuvat puhtaasti omiin vähäisiin kokemuksiini/näkemyksiini. Jos joku tykkää toisenlaisesta lähestymistavasta, sekin on varmasti yhtä hyvä tapa! :) Lisäksi ajatuksia ja vinkkejä saa aina jakaa kommenttiboksiin.

SEURAAMINEN
Rally-tokoa ajatellen molemmat puolet olisi hyvä olla mukana ihan alusta asti. Donnan kanssa ollaan tähän mennessä tehty takajalkojen käyttöä korokkeella ja perusasentoon tuloja aluksi ohjaamalla ja nykyään tarjoamisen kautta sekä korokkeella että ilman.

PERUUTTAMINEN
Peruuttamista on rally-tokossa sekä ohjaajan edessä että sivulla. Olen itse aloittanut Donnan kanssa peruuttamisen harjoittelun edessä. Kunhan se sujuu (ja seuraaminen sujuu), siirrän peruutusharjoitukset myös sivulle (mahdollisesti molemmille puolille). Rally-tokossa koiran tarvitsee peruuttaa ohjaajan edessä kolme omaa mittaansa ja sivulla ohjaajan kolmen askeleen verran, mutta itse haluan sen osaavan peruuttaa pitempääkin matkaa, koska silloin sääntöjen vaatimat pätkät sujuvat leikiten.

ETEENTULO
Eteentuloa ja istumista olen tähän mennessä Donnalla vahvistanut ja lisäksi tehnyt niin, että peruutan itse muutaman askeleen Donnan seuraten edessä. Eteentuloa perusasennosta ei olla vielä tehty ollenkaan, mutta tämän opettamisessa aion todennäköisesti käyttää alustaa / matalaa koroketta apuna.

ISTU, MAAHAN JA SEISO
Nämä koiran tarvitsee osata sekä liikkeestä että paikaltaan. Istu-seiso-maahan jumppaa ollaan tehty Donnan kanssa toistaiseksi aika vähän. Seisomisen alkeita vasta opetellaan. Kunhan Donna sitten joskus osaa erottaa nämä liikkeet sanallisesti toisistaan, lähden harjoittelemaan liikkeestä jääviä.

PYÖRÄHDYS
Pyörähdystä tehdään liikkeestä sivulla, mutta mielestäni tätä liikettä voi soveltaa myös ylemmissä luokissa erilaisten käännösten opettamiseen (ainakin Aadan kanssa niin olen tehnyt). Pyörähdyksiä ei olla Donnan kanssa aloitettu vielä ollenkaan.

ODOTTAMINEN
Odottamista rally-tokossa tulee ainakin koiran ympäri kiertämisissä ja jossain määrin merkillä. Donnan kanssa en ole vielä juurikaan harjoitellut odottamisissa esim. kestoa, mutta tarkoitus on tulevaisuudessa opettaa se odottamaan eri asennoissa ja erilaisissa häiriöissä.

Tänään käytiin pitkästä aikaa hallilla. <3

Näillä taidoilla pärjää jo mielestäni aika pitkälle rally-tokossa ainakin teknisesti, sillä samat liikkeet toistuvat kaikissa luokissa vähän erilaisilla variaatioilla. Näiden lisäksi toki jää vielä opeteltavaksi ylempien luokkien merkille lähetys, hyppy, putki jnejne. Harjoiteltavaa ja hienosäätöä kyllä riittää!

Ja tähänhän on listattu pelkästään liikkeet/temput. Lisäksi ainakin itse koen nykyään tärkeäksi opettaa koiralle ennen varsinaista lajiteeniä esim. eri palkkasanat ja temppujen ketjuttamisen. Lisäksi yhteisen kuplan rakentaminen ja kiva yhdessä tekeminen on kaikkein oleellisinta, ei niinkään kisamenestys tai -menestymättömyys. Pääasia on kuitenkin hauskan pitäminen koiran kanssa ja koiran kuunteleminen.

Donnan luustokuvaukset

Eilen käytiin kuvaamassa Donnan lonkat, kyynärät ja selkä. Samalla otettiin verikoe kilpirauhastestiä varten, joka espanjanvesikoirilla on hyvä tsekata.

Varattiin aika heti aamuksi klo 9, joten Donna ei saanut aamulla ruokaa. Donnan ilme oli kyllä kultaa, kun Aada sai ruoan ja se ei. :D Onneksi Donnaa harvemmin esim. närästää tyhjä maha, joten ei tarvinnut ainakaan sitä stressata. Tosin närästys oli varmaan pienin murhe siinä olotilassa, johon Donna heräsi kuvausten jälkeen. Oli neiti nimittäin aika töttöröö rauhoituksen jäljiltä. Omin huterin mutta varmin askelin se kuitenkin hoiperteli eläinlääkäriltä autolle. Ensin tosin väärälle autolle, mutta väliäkös sillä, auto on auto on auto. On.

Kotona sitten palauduttiin rauhassa tähän maailmaan. Päivä meni pääasiassa lepäillen ja kuudelta meni päivän ensimmäinen ateria suhteellisen hyvällä ruokahalulla. Tänä aamuna sitten oli jo perusmeininki. :)

Kilpparitulokset eivät ole vielä tulleet, mutta tänään KoiraNettiin ilmestyi jo tulokset luuston osalta. Nopeaa toimintaa. :)

Tässä odotellaan neidin heräilyä.

Tässä neiti Töttöröön kanssa saavuttu juuri kotiin ja odoteltiin pihalla tekeekö pissejä. No pissit tuli sitten sisälle kesken unien, mutta tämä olikin odotettavissa. :) 

Aada myötäeli "pikkusiskonsa" oloja. Hienosti piti huolta ja tajusi että tänään ei leikitä. <3

Tulokset tosiaan tänään ilmestyivät KoiraNettiin ja sieltä tuli lonkat C/C, kyynärät 0/0 ja selkä VA0 ja LTV0, eli kaikki muut priimaa paitsi lonkat. Lonkkien osalta tulokset olivat ehkä vähän odotettavissakin, että tällä kertaa ei ihan priimaa pukkaa. Mutta näillä mennään, varmasti ihan hyvin passaa rally-tokoa harrastaa.

Koroketreenit jatkuu Donnan kanssa

Koroketreeniä pesuvatin päällä ollaan tehty nyt viime aikoina taas suhteellisen ahkerasti. Tämä treeni oli pari kuukautta tauolla, kunnes taas innostuin. Olisi nimittäin kiva jo pikkuhiljaa yrittää lähteä seuruutakin rakentamaan.

Donna rakastaa koroketreeniä yli kaiken! Se menee ihan pähkinöiksi jo pelkästään siitä, kun se näkee minut kodinhoitohuoneessa avaamassa kaappia, jossa tämä kuuluisa pesuvati majailee. Kun käyn viemässä pesuvatin eteiseen (sopiva matto koroketreeniin ja loistava peili, jonka kautta voi tarvittaessa vilkaista koiraa) ja lähden hakemaan jääkaapista treeninamit, eteisestä kuuluu hirmuinen kopina ja töminä, kun Donna siellä jo tepastelee etujalat korokkeen päällä. Videoltakin tämä innokkuus varmaan hyvin välittyy. :)

Viimeksi laitoin tänne koroketreenikuulumisiamme tammikuussa. Donna on siihen nähden edistynyt jo hienosti ja lähtee kivasti tarjoamaan pyörimistä korokkeen päällä. Olen nyt siirtynyt välillä itsekin vatin viereen seisomaan. Vahvistan tällä tavalla sivulletuloa molemmille puolille. Olen nyt toistaiseksi antanut sen itse tarjota vierelle tuloa ja yritän käyttää maltillisesti sivulletulon käskysanoja, joita aika paljon välillä tiedostamattani viljelen.

Alla videota. Videolla muuten kaikki on sitten peilikuvana, koska kuvaan kännykän etukameralla. Eli kun sanon "onpa hieno oikee", niin kyllä se ihan oikealla puolella on, vaikka vasemmalta puolelta näyttääkin. :D

Aada 5 v ja muita kuulumisia

27.5. oli Aadan 5 v syntymäpäivät. Synttäripäivänä meillä vieraili ihana perrokamu Litti viihdyttämässä synttärisankaria ja Donnaa. Vesikoirat juhlivat asiaankuuluvalla tavalla, eli kruisailivat päättömästi pihalla ja kävivät välillä viilentäytymässä ojassa. Olipa mukavaa!

Täysillä mennään!

Lämmintä on viime aikoina piisannut! Hellepäivinä lenkkeily on jäänyt vähemmälle ja ollaan käyty suhteellisen ahkerasti lammella uimassa/räpiköimässä/mitä nyt kuka milläkin kerralla haluaa puuhata. Aada ei ole odotuksistani huolimatta uskaltautunut vielä uimaan. Lähelle heitettyjä keppejä se saattaa hakea, välillä ei niitäkään. Ajattelin ottaa seuraavan kerran pelastusliivit mukaan, josko se parin uintikerran jälkeen rohkaistuisi taas uimaan. Niiden kanssa se lähtee yleensä mielellään ja epäröimättä. Olisiko aistittavissa siis hieman kriittistä epäluuloa omia uintitaitoja kohtaan? Yleensä loppukesästä se ui jo reippaasti ilman kellukkeita.

Donnalle taas ei ole niin justiinsa osaako uida vai ei. Veteen on mentävä, koska niin kuulemma vesikoiran on tehtävä. Sen uintitekniikka on tällä hetkellä niin mielenkiintoinen, etten oikein tiedä pitäisikö nauraa vai pelätä hukkumista. Yleensä teen molempia katsellessani sen omatoimisia uintireissuja. Sillekin voisi tehdä hyvää pari uintikertaa liivien kanssa, josko se tekniikka siitä vähän kehittyisi. Innokas oppilas se ainakin on!

Agilitytreeneissä ollaan käyty koronatauon jälkeen nyt kolme kertaa. Aadan lisäksi ryhmässä treenaa myös Donna, joka on osoittanut innostusta (tätäkin) lajia kohtaan. Se tuntuu ainakin omasta mielestäni Aadaan verrattuna nopeammalta. Mukavaa ja mielenkiintoista hömpöttelyä rally-tokotreenien rinnalle.

Donnalle on varattu aika virallisiin luustokuviin  13.7. Tarkoituksena on kuvata lonkat, kyynärät ja selkä sekä tarkistaa polvet. Samalla reissulla otetaan verinäyte kilpirauhastestiä varten, joka espanjanvesikoirilla on hyvä tsekata.

Donna peruuttaa

Päädyin opettamaan Donnalle peruuttamisen ainakin omasta mielestäni vaikeamman kautta, eli sheippaamalla / tarjoamisen kautta. Jälleen kerran harhauduin kauas pois mukavuusalueiltani, mutta kun näkee miten Donna nauttii ratkoa asioita itse, niin loppujen lopuksi homma on ihan viihdyttävää. Hassua miten totesin Donnan ollessa pieni, että en tämän kanssa tule opettamaan mitään sheippaamalla, koska tämä ei ikinä tarjoa mitään. Hah, ihan oon kyllä höpöjä puhunut! Itse asiassa olen nyt valaistunut tämän asian tiimoilta ja ruvennut käyttämään enemmän tarjoamista yhtenä koulutusmuotona. Olen huomannut kuinka suuri vaikutus sillä on koiraan ja miten mielekkäiksi se itse oivaltamansa temput kokee. Esimerkiksi perusasentoon tuloa olen nyt tehnyt paljon tarjoamisen kautta ja se on tehnyt liikkeestä entistä tehokkaamman. Meidän perusasentotreeneistä ja tulevista seuruutreeneistä pitää kirjoittaa myöhemmin lisää.

Mutta palataas takaisin asiaan, eli peruuttamiseen. Peruuttamista lähdin opettamaan aluksi ihan nameista luopumisen kautta ja yritin napata naksuttimella sitten pieniä liikkeen palasia, jotka lopulta johtaa (hyvällä tuurilla) peruuttamiseen. Donnalla on tosi vahva maahanmeno, jota se tarjoaa koko ajan ja kaikkialla. Tässäkin tapauksessa minun piti ensin naksutella se pysymään seisaallaan. Kun se vihdoin lähti sujumaan, pääsin naksuttelemaan tassujen tepsuttelusta ja hiljalleen peruuttamisesta. Alkuun peruuttamisen opettaminen tuntui ihan mahdottomalta, aivan kuin aiemmin postaamani koroketreenikin tuntui. Otin jopa välillä Aadan mukaan ja tein sen kanssa peruuttamista siinä toivossa, että tapahtuisi edes vahingossa jotain mallioppimista. :D Muutama päivä ja Donna alkoi vähitellen ottaa kivoja peruutuspätkiä.

Lopulta kun sain muutaman hienon peruutusaskelen, joka toistui jopa tietoisesti usealla kerralla, nousin itse lattialta ylös seisomaan ja koetin liittää mukaan käskysanan tai käsimerkin. Vastoin kaikkia odotuksiani Donna omaksui käsimerkin ihan parilla toistolla. Hämmentävän terävä eläin ottaen huomioon, että peruuttamisen opetteluun meni monta päivää. :D

Alla videolla meidän peruutustreenejä toukokuun loppupuolelta. Tuossa vaiheessa Donnan peruutus on kutakuinkin tälläkin hetkellä. Olen nyt jättänyt peruutustreenit hetkeksi muhimaan ja keskittynyt muihin juttuihin.

Seuraavaksi tavoitteena on saada peruutukseen lisää matkaa. Rally-tokoa ajatellen koiran pitää osata peruuttaa edessä vähintään kolme omaa mittaansa. Haluan kuitenkin, että se osaa peruuttaa pitemmällekin, koska silloin kolme koiranmittaa sujuu leikiten.

Erilainen kevät

Jaahas, sitä vierähti pari kuukautta viime päivityksestä. Ei olla oikeastaan tehty juurikaan mitään, jonka vuoksi ei ole myöskään ollut kirjoiteltavaa. Viimeiset pari kuukautta on tähän mennessä kulunut lähinnä lenkkeillen, ihanan keväisistä säistä nauttien ja Donnan mystisistä kutinoista/tassuongelmista stressaten. Yllättävää kyllä treenit ovat olleet ihan minimissä, odotin että vapaa-ajan lisääntyessä en muuta tekisikään. Vasta nyt lumien kunnolla sulettua on treenimotivaatiokin hiljalleen syttynyt. Esimerkiksi tällä hetkellä opetan Donnaa peruuttamaan. Tästä turinoin lisää myöhemmin.

Donnan kanssa metsässä.

Nyt kun kaikki harrastustoiminta on tähän asti ollut sattuneesta syystä peruttu, on iltaisin riittänyt paaaljon luppoaikaa. Onneksi ulkona on kuitenkin ollut ihania kauniita keväisiä kelejä, jonka johdosta ollaankin ulkoiltu tosi paljon. Maalis-huhtikuussa innostuin myös askartelemaan agilityhyppyjen siivekkeitä varastossa lojuneista jämälaudoista. Mahdollisesti keväämmällä vielä maalaan ne, saas nähdä. Hyppyesteitä on nyt kaksi, kolmannelle olisi tarvetta jos halajaa treenata esim. rally-tokon sarjahyppyä. Ehkäpä kesällä rakennan näitä lisää.

Näitä on nyt 2 kpl odottamassa ulkotreenejä. :) Kuva on otettu maaliskuun lopussa, kun lunta vielä oli.

Aada on jo kovasti herätellyt toiveita käydä uimassa heti jäiden sulamisesta lähtien. En ole viitsinyt sitä vielä päästää kunnolla uimaan, koska vesi vielä lienee vähän liian kylmää. Ojissa se on toisinaan saanut läträtä sitten ilman lupaa, joskus jopa luvan kanssa. Pitäähän vesikoiran suoda tehdä sitä mihin se on luotu. :) Suurin syy läträämisen rajoittamiseen on ollut pitkähkö turkki, jonka kuivatus (putsaamisesta puhumattakaan) on aikasmoinen projekti. Siihen ei jaksa ihan joka päivä (parhaillaan useamman kerran päivässä) ryhtyä. Tänään sitten otin töiden jälkeen projektiksi ajella turkin alas. Kesätukka piti toki jättää, hah! Saa nähdä miten pitkään tukka pysyy päässä. 8)

"Tukka hyvin, joko mennään uimaan?"

Sivulletulotreeniä Donnan kanssa

Viime blogipäivityksen jälkeen Donna aloitti juoksut, joten rally-tokon alkeiskurssi jäi meidän osalta harmillisesti kesken. Onneksi kuitenkin saamme käydä jäljelle jääneet kaksi viimeistä kertaa seuraavalla alkeiskurssilla.

Olemme Donnan kanssa jatkaneet ahkerasti koroketreenejä kotona. Donna alkaa olla siinä jo aika näppärä! Minusta katsottuna vasemmalle puolelle se pyörii jo lähes koko kierroksen itsenäisesti, mutta oikealle sitä pitää vielä palkata tiheämpään. Kunhan molempiin suuntiin pyöriminen alkaa sujua mutkattomasti, koetan mahdollisesti vaihtaa korokkeen vähän matalampaan versioon ja ottaa sen mukaan seuruutreeneihin.

Nyt olemme treenanneet sivulletuloa ilman koroketta molemmille puolille. Alla video missä vaiheessa olemme nyt.

Treenien videointi on todella hyödyllistä, sillä heti videot katsottuani näin jo monta kehityskohdetta, joita pitää lähteä seuraavaksi työstämään:
- Paikka on jo mielestäni aika hyvä, joten sitä pitää nyt vahvistaa. Välillä toki menee vielä vähän vinoon tai jää väljästi, joten nyt pitää treenata paljon peilin edessä ja olla tarkkana mistä palkkaa. Voisi olla ehkä aavistuksen verran taaempanakin.
- Pieni käsiapu, joka videolla näkyy erityisesti vasemmalla puolella, pitää vielä häivyttää. Lisäksi se on jossain määrin vielä käsissä kiinni, joten lisää luopumistreeniä. Toivottavasti saisin samalla vähennettyä etujalkojen kärsimätöntä tepsuttelua.
- Aika hyvin kestää jo pientä käden liikettä häiriönä. Katsekontakti on tosi kiva! Kunhan on enemmän luopumistreeniä alla, voisi tehdä jo haastavampaa liikehäiriötä.

Vatitreeniä vatipäälle, eli kuinka Donna löysi takajalkansa

No ei suinkaan, Donna on ihan välkky kaveri vaikkei siltä aina tunnu. :D Koroketreeni on jostain syystä yksi minun suosikkitreeneistä ja erityisesti tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, joten siksi se on tämän postauksen aihe.

Olen nyt tammikuun ajan säännöllisesti harjoitellut Donnan kanssa takajalkojen käyttöä etutassut pesuvadin päällä. Tällä hetkellä olemme Donnan kanssa rally-tokon alkeiskurssilla ja siellä lähdettiin opettamaan koiralle takajalkojen käyttöä korokkeella sheippaamalla eli tarjoamisen kautta. Tämä on tehokas tapa opettaa koiralle takajalkojen olemassaolo, joten olen ottanut sheippaamisen nyt tavoitteeksi. Se on tosin osoittautunut Donnan kohdalla välillä haastavaksi. Donna ei ole koskaan ollut mikään mestari tarjoamaan asioita, eikä kyllä ole sitä nytkään. :D Toki vika taitaa olla pääasiassa tässä päässä, sillä en ole kyseisessä hommassa mestari minäkään, joten ehkäpä opimme molemmat taas vaihteeksi jotain uutta.

Ensimmäisten treenien aikana tuntui, että mitään edistystä ei ole eikä tule. Mutta ajan mittaan kerta kerralta homma alkoi luistaa aina piirun verran paremmin. Hiljalleen ne takajalat kuitenkin ihme ja kumma ovat alkaneet löytyä. Nyt Donna pyörii jo molempiin suuntiin muutaman askeleen verran. Alla videota kahden vatipään vatitreeneistä.

Katselin neljän vuoden takaista videota, jossa aherramme 7 kk Aadan kanssa hyvin samankaltaisen teeman parissa. Alla video. Aadalle opetin korokkeen päällä pyörimisen hiukan eri tekniikalla, kuten videolla näkyy. Opetin kyllä sheippaamalla Aadan hakeutumaan pesuvadin päälle, mutta sen jälkeen kannustin Aadaa käyttämään takajalkojaan minä mukana liikkuen.

Vuosi vaihtui jälleen

Uuden vuoden yö meni rauhallisissa tunnelmissa. Tässä meidän lähistöllä ei ilotulituksia juurikaan ammuttu, joten sisälle kuului pauke vain vaimeasti. Toki olimme puoleen yöhön asti hereillä ja mm. tv oli auki, joten mahdollinen pauke laimeni myös muiden äänien joukkoon. Ulkona toki kuului kaukaisuudesta lievää pauketta, mutta Donnakaan ei pikaisilla pissatuksilla reagoinut ääniin millään tavalla.

Vähän ennen puolta yötä naapurissa ammuttiin muutama ilotulite, jolloin pauke kuului meillekin sisälle ihan kunnolla. Aada ja Donna eivät niistä sen kummemmin välittäneet, kuulostelivat toki mistä kova pauke oli peräisin, mutta eivät mitenkään säikkyneet. Kahdentoista jälkeen sitten meillä hiljeni heti ihan tyystin ja loppuyön sai nukkua ihan rauhassa.

Jouluaattona koirat pääsivät poseeraamaan perinteisesti kuusen edessä.

Alkuvuodesta on aina jotenkin innoissaan tulevasta vuodesta. Treenejäkin on molemmille tiedossa. Donnan kanssa aloitetaan tulevana keskiviikkona rally-tokon alkeiskurssi, jossa päästään syventämään tärkeitä rally-tokotaitoja.

Aadan kanssa kävimme taas viime perjantaina ekoissa agilitytreeneissä parin vuoden tauon jälkeen. Minua jännitti jostain syystä todella paljon. :D Olin jotenkin niin ulkona mukavuusalueilta, kun agilitystä en oikein mitään ymmärrä. Kouluttaja kuitenkin osasi todella kivasti ottaa osaamistasomme huomioon ja saatiin aikaiseksi oikein kiva treeni. Tästä on hyvä jatkaa!