Erilainen kevät

Jaahas, sitä vierähti pari kuukautta viime päivityksestä. Ei olla oikeastaan tehty juurikaan mitään, jonka vuoksi ei ole myöskään ollut kirjoiteltavaa. Viimeiset pari kuukautta on tähän mennessä kulunut lähinnä lenkkeillen, ihanan keväisistä säistä nauttien ja Donnan mystisistä kutinoista/tassuongelmista stressaten. Yllättävää kyllä treenit ovat olleet ihan minimissä, odotin että vapaa-ajan lisääntyessä en muuta tekisikään. Vasta nyt lumien kunnolla sulettua on treenimotivaatiokin hiljalleen syttynyt. Esimerkiksi tällä hetkellä opetan Donnaa peruuttamaan. Tästä turinoin lisää myöhemmin.

Donnan kanssa metsässä.

Nyt kun kaikki harrastustoiminta on tähän asti ollut sattuneesta syystä peruttu, on iltaisin riittänyt paaaljon luppoaikaa. Onneksi ulkona on kuitenkin ollut ihania kauniita keväisiä kelejä, jonka johdosta ollaankin ulkoiltu tosi paljon. Maalis-huhtikuussa innostuin myös askartelemaan agilityhyppyjen siivekkeitä varastossa lojuneista jämälaudoista. Mahdollisesti keväämmällä vielä maalaan ne, saas nähdä. Hyppyesteitä on nyt kaksi, kolmannelle olisi tarvetta jos halajaa treenata esim. rally-tokon sarjahyppyä. Ehkäpä kesällä rakennan näitä lisää.

Näitä on nyt 2 kpl odottamassa ulkotreenejä. :) Kuva on otettu maaliskuun lopussa, kun lunta vielä oli.

Aada on jo kovasti herätellyt toiveita käydä uimassa heti jäiden sulamisesta lähtien. En ole viitsinyt sitä vielä päästää kunnolla uimaan, koska vesi vielä lienee vähän liian kylmää. Ojissa se on toisinaan saanut läträtä sitten ilman lupaa, joskus jopa luvan kanssa. Pitäähän vesikoiran suoda tehdä sitä mihin se on luotu. :) Suurin syy läträämisen rajoittamiseen on ollut pitkähkö turkki, jonka kuivatus (putsaamisesta puhumattakaan) on aikasmoinen projekti. Siihen ei jaksa ihan joka päivä (parhaillaan useamman kerran päivässä) ryhtyä. Tänään sitten otin töiden jälkeen projektiksi ajella turkin alas. Kesätukka piti toki jättää, hah! Saa nähdä miten pitkään tukka pysyy päässä. 8)

"Tukka hyvin, joko mennään uimaan?"

Sivulletulotreeniä Donnan kanssa

Viime blogipäivityksen jälkeen Donna aloitti juoksut, joten rally-tokon alkeiskurssi jäi meidän osalta harmillisesti kesken. Onneksi kuitenkin saamme käydä jäljelle jääneet kaksi viimeistä kertaa seuraavalla alkeiskurssilla.

Olemme Donnan kanssa jatkaneet ahkerasti koroketreenejä kotona. Donna alkaa olla siinä jo aika näppärä! Minusta katsottuna vasemmalle puolelle se pyörii jo lähes koko kierroksen itsenäisesti, mutta oikealle sitä pitää vielä palkata tiheämpään. Kunhan molempiin suuntiin pyöriminen alkaa sujua mutkattomasti, koetan mahdollisesti vaihtaa korokkeen vähän matalampaan versioon ja ottaa sen mukaan seuruutreeneihin.

Nyt olemme treenanneet sivulletuloa ilman koroketta molemmille puolille. Alla video missä vaiheessa olemme nyt.

Treenien videointi on todella hyödyllistä, sillä heti videot katsottuani näin jo monta kehityskohdetta, joita pitää lähteä seuraavaksi työstämään:
- Paikka on jo mielestäni aika hyvä, joten sitä pitää nyt vahvistaa. Välillä toki menee vielä vähän vinoon tai jää väljästi, joten nyt pitää treenata paljon peilin edessä ja olla tarkkana mistä palkkaa. Voisi olla ehkä aavistuksen verran taaempanakin.
- Pieni käsiapu, joka videolla näkyy erityisesti vasemmalla puolella, pitää vielä häivyttää. Lisäksi se on jossain määrin vielä käsissä kiinni, joten lisää luopumistreeniä. Toivottavasti saisin samalla vähennettyä etujalkojen kärsimätöntä tepsuttelua.
- Aika hyvin kestää jo pientä käden liikettä häiriönä. Katsekontakti on tosi kiva! Kunhan on enemmän luopumistreeniä alla, voisi tehdä jo haastavampaa liikehäiriötä.

Vatitreeniä vatipäälle, eli kuinka Donna löysi takajalkansa

No ei suinkaan, Donna on ihan välkky kaveri vaikkei siltä aina tunnu. :D Koroketreeni on jostain syystä yksi minun suosikkitreeneistä ja erityisesti tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, joten siksi se on tämän postauksen aihe.

Olen nyt tammikuun ajan säännöllisesti harjoitellut Donnan kanssa takajalkojen käyttöä etutassut pesuvadin päällä. Tällä hetkellä olemme Donnan kanssa rally-tokon alkeiskurssilla ja siellä lähdettiin opettamaan koiralle takajalkojen käyttöä korokkeella sheippaamalla eli tarjoamisen kautta. Tämä on tehokas tapa opettaa koiralle takajalkojen olemassaolo, joten olen ottanut sheippaamisen nyt tavoitteeksi. Se on tosin osoittautunut Donnan kohdalla välillä haastavaksi. Donna ei ole koskaan ollut mikään mestari tarjoamaan asioita, eikä kyllä ole sitä nytkään. :D Toki vika taitaa olla pääasiassa tässä päässä, sillä en ole kyseisessä hommassa mestari minäkään, joten ehkäpä opimme molemmat taas vaihteeksi jotain uutta.

Ensimmäisten treenien aikana tuntui, että mitään edistystä ei ole eikä tule. Mutta ajan mittaan kerta kerralta homma alkoi luistaa aina piirun verran paremmin. Hiljalleen ne takajalat kuitenkin ihme ja kumma ovat alkaneet löytyä. Nyt Donna pyörii jo molempiin suuntiin muutaman askeleen verran. Alla videota kahden vatipään vatitreeneistä.

Katselin neljän vuoden takaista videota, jossa aherramme 7 kk Aadan kanssa hyvin samankaltaisen teeman parissa. Alla video. Aadalle opetin korokkeen päällä pyörimisen hiukan eri tekniikalla, kuten videolla näkyy. Opetin kyllä sheippaamalla Aadan hakeutumaan pesuvadin päälle, mutta sen jälkeen kannustin Aadaa käyttämään takajalkojaan minä mukana liikkuen.