Röörit on taas auki ja pentuagility osa 4

Sunnuntaina Aadan vointi oli jo oikein hyvä. Parafiiniöljy auttoi ja se teki jo kahdet läjät, eikä koko päivänä puklaillut tai yökkäillyt. Mietin vielä uskallanko mennä pentuagilityyn, mutta koska Aada oli niin pirtsakka, päätin käydä kokeilemassa. Kannatti kyllä lähteä, Aada oli iloinen itsensä ja tosi hyvin pysyi vire päällä puolitoista tuntia.

Vieläkö voi olla enempää sykkyrällä..

Tällä kerralla kerrattiin jälleen vähän vanhaa, mutta hiukan haastaen. Mutkaputki oli jo melkein U:n muotoinen ja pussissa avitettiin enää ihan vähäsen. Leikkimispisteessä harjoiteltiin jalkojen väli pujottelua ja luoksetuloa.

Yhdessä pisteessä harjoiteltiin ohjaajan puolenvaihtoa, joka oli yllättävän hankala sisäistää, mutta onnistui minulta lopulta. :D En osaa tarkemmin selittää, mutta minun piti ohjata koira kahden hyppyesteen välillä niin, että vaihdan puolta ja samalla ohjaavaa kättä. Ei siitä sen enempää.

Sitten harjoiteltiin siivekkeen kiertoa, jota olinkin jo kotona vähän treenannut tuolin avulla (tuli toissa kerralla kotitehtäväksi). Aada osaa kiertää jo ihan hyvin vasemmalta puolelta. Oikealta puolelta kiertoa pitää vielä treenata.

Viimeisenä käytiin Aadan kanssa hyppyesteitä pinkomassa, siinäkään ei ollut sen kummempia. Aada alkoi olla jo väsy, kuten aina viimeisellä pisteellä.

Kotitehtäväksi neuvottiin vielä jatkamaan tuolin (tai muun esineen) takaakiertoharjoituksia. Seuraavalla kerralla onkin viimeinen pentuaksa, harmi!

Karvaturilas

Kun kakka ei irtoo

Huomasin eilen Aadan käyttäytyvän vähän vaisusti. Se saattoi kesken leikinkin pulautella ruokiaan ja kakoutui pitkin päivää. Viimeisen kakan se teki kolmelta, joka oli vähän löysä. Tänä aamuna aloin jo huolestumaan, kun kakkaa ei näy vaikka sen olisi normaalisti pitänyt jo kakkia kaksi kertaa eilisen kakkimisen jälkeen. Kun sama ruoan pulauttelu jatkui ja koira meni taas vaisuksi, soitin eläinlääkäriin kysyäkseni hoito-ohjeita. Eläinlääkäri sanoi, että koira kannattaa tutkituttaa hetimmiten. Heillä ei ollut aikoja, joten hän ohjasi minut soittamaan päivystävälle eläinlääkärille. Soitin päivystykseen ja hän sanoi myös, että koira pitää tuoda tutkittavaksi, joten lähdimme matkaan.

Odottavan aika on pitkä.

Meitä ennen oli muutamia potilaita, joten odotimme 2½ tuntia vuoroamme. Aada otti odottelun tosi lunkisti, makoili vierellämme ja taisi torkahdellakin. Ihana koira. Päästyämme eläinlääkärille hän laittoi Aadan tippaan ja siinä sitten taas odoteltiin tovi, kun pussi hiljaa tyhjeni. Lisäksi Aada sai persuksiin vielä jonkun kipupiikin. Siinä tipassakin oli jotain, mikä teki Aadan uneliaaksi.

Tässä sitä vaan tsillaillaan.

Lähtiessämme Aada oli jo aika uninen ja tokkurainen. Niskaan sille tuli valtava paise johtuen siitä tipasta. Aika rankan näköinen. Se paise pienenee pikku hiljaa, kun neste imeytyy. Kotona se sitten nukkuikin muutaman tunnin. Melkein heti eläinlääkärin jälkeen Aada jo kakkasi ja tällä hetkellä se voi ihan hyvin. Sain ohjeeksi antaa Aadalle parin päivän ajan parafiiniöljyä, jotta saadaan tavara kulkemaan. Eiköhän se tästä!

Tää ummetustapaus on kyllä ihan kokonaan miun moka. Täytän Aadalle yksinoloa varten pikkukongeihin raakaa lihaa ja pakastan. Annan sille yleensä pari kongia, mutta meillä on kolme yleensä pakastimessa. Ostan silloin tällöin eri eläinten lihoja ja toisinaan pennuille tarkoitettua Maukkaan raakatäysravintopötkylöitä. Toi pennun raakatäysravintopakaste sisältää aika paljon luuta, joka saattaa kovettaa helposti koiran mahaa (varsinkin tottumattoman). Nyt meillä sattui olemaan pakastimessa vain tuolla täytettyjä kongeja. Torstaiaamuna annettiin Aadalle kaksi pikkukongia yksinoloon ja illalla heitin sille vielä kolmannen, kun se piti jättää noin tunniksi yksin. Ilmeisesti se kolmas kongi oli liikaa ja kovetti mahan. Kahdesta sen kakka ei ole koskaan aiemmin mennyt miksikään.

Pentuagility osa 3

Tästäkin postista tulee nyt pitkä ja kuvaton. Olin kirjoittanut tämän jo alkuviikolla, mutta en ole julkaissut:

Sunnuntain pentuagilityssä meillä oli viisi pistettä, joissa harjoiteltiin mutkaputki, hiukan korotettua kontaktia (puomi), rengas + hyppyeste, esteen takana odottamista ja pussi.

Aloitettin Aadan kanssa kontaktista, joka oli kahden matalan pöydän varaan korotettu puomi. Lähdin namien kanssa ohjaamaan Aadaa puomille ja kokeiltiin, käveleekö se sen kerralla. Aada kuitenkin hyppäsi aina jossain kohtaa pois puomilta, ilmeisesti "korkeus" hirvitti? :) Päädyttiin sitten siihen, että mennään suoraan loppupäähän, nostan koiran puomille ja palkataan sieltä alastulo. Kun se alkoi sujua, lähdin uudelleen houkuttelemaan Aadaa suorittamaan koko puomin. Pienten takeltelujen jälkeen Aada käveli koko puomin läpi peräti yhden kerran. Se oli haastavin este, mihin ollaan tähän mennessä tutustuttu.

Seuraavaksi mentiin mutkaputkelle, eli putki joka on pienellä mutkalla. Alkujänskätyksen jälkeen Aada juoksi vauhdikkaasti edestakaisin putkea monet kerrat. Selkeästi Aadan suosikkeja nuo putket. Kokeiltiin viimeiseksi niin, että en avita Aadaa putken suulla vaan lähetän sen "vauhdissa" putkeen ikään kuin agilityssä konsanaan. Siihen Aada ei lähtenyt yhtä innokkaasti mukaan, mutta onnistuttiin lopulta.

Kolmantena mentiin rengas + hyppyesteelle. Siinä ei ollut mitään ongelmia, Aada juoksi sujuvasti renkaan ja hyppyesteen läpi kouluttajan palkattavaksi.

Neljäntenä mentiin tutustumaan pussiin. Se aloitettiin niin, että kouluttaja piti ensin pussia täysin auki ja sitten hieman pienensi suuaukkoa. Mitä pienemmäksi suuaukko meni, sitä enemmän Aadaa jänskätti, mutta hyvin se läpi juoksi joka kerta. Täysin kiinni ei pussia vielä laitettu.

Viimeisenä painuttiin Aadan kanssa tekemään odotusharjoituksia hyppyesteen taakse. Ensin jätin Aadan odottamaan esteen taakse ja kutsuin niin, että Aada juoksee hyppyesteen läpi. Viimeiset toistot tehtiin niin, että jätin Aadan odottamaan esteen taakse, odotan hetken ja kävelen takaisin. Aada malttoi odottaa tosi hienosti. Kouluttajakin kehui, että hyvin malttaa odottaa, vaikka on muuten niin vilkas, heh. :) Odottaminen on kyllä ollut aina Aadan vahvuus.

------

Jee, viikonloppuna vihdoinkin loppuu nämä pakkaset! Alan olla korviani myöten täynnä -30 pakkasia. Koiraakaan ei voi edes kunnolla silittää, kun kamala pauke käy ja salamat vaan sinkoilee. En uskalla koskea siihen, ettei saada molemmat älyttömiä sähköiskuja.

Aadan sisäinen kauhukakara heräsi

Tammikuun alussa täällä oli kova pakkasjakso, jolloin lenkitys ja ulkoilu jäivät vähemmälle. Tehtiin lyhyempiä lenkkejä, mutta touhuttiin enemmän takapihalla. Sisällä aktivoin sitä enemmän ja toivoin että pahimmat energiat saisi kulutettua pois. En tainnut kuitenkaan ihan täysin onnistua, vaan Aada alkoi keksimään itselleen tekemistä. Alla todisteet Aadan elämän ensimmäisistä tihutöistä, jotka toivottavasti jäävät myös viimeisiksi.

Penskan lampaantalja koki vähän kovia.

Mätsäreiden jälkeen tämä jäi pöydälle lojumaan. Pitihän se oma rokotuskortti allekirjoittaa.

Näiden lisäksi se söi (ja oksensi) napin säärystimistäni. Nytpähän opin, että kovilla pakkasjaksoilla jätän enemmän (sallittua) tekemistä koiralle.

En millään haluaisi ostaa vielä takkia Aadalle, kun en tiedä minkä kokoinen tuosta loppujen lopuksi tulee. Neulomani villapaita on myös jo aivan liian pieni (ensi talveksi aion neuloa uuden). Ollaan ihan hyvin pärjätty tähän asti, mutta kyllä Aadasta huomaa, että ei olla hänen mukavuusalueillaan kun mittari näyttää -20 tai kylmempää. Takki voisi helpottaa tilannetta.

Otin nyt tilapäiseen käyttöön hätävaraksi edesmenneen koirani erittäin vähällä käytöllä olleen takin. Se on todella iso, mutta välttää meille toistaiseksi. Pääasia, että saadaan jollain kroppaa suojattua.

Sunnuntain pentuagility

Tämä on pitkä ja tylsä teksti, mikäli pentuagility ei satu kiinnostamaan. :)

Sunnuntaina käytiin pentuaksassa ja paljon uutta taas opittiin. Tällä kertaa tahti oli hiukan tiukempi kuin ensimmäisellä kerralla ja sen huomasi myös Aadasta. Harmittaakin vähän, kun uutta asiaa tulee niin paljon, että viimeisenä käymämme asiat tuskin jäävät väsymyksen vuoksi Aadan mieleen. Toisaalta pentuagility on pelkkää leikkimistä eikä tekemisemme ole haastavia, mutta ei meidän aina-niin-superenerginen-Aadakaan jaksa leikkiä puoltatoista tuntia putkeen. Kaikkensa se kyllä yrittää. :)

Alkulämmittelynä kerrattiin jalkojen väliin istumista, jota olin jo Aadalle opettanut kotona ahkerasti. Hallilla se ei kuitenkaan sitä niin hyvin osannut, eli vaaditaan lisää toistoja sillä saralla että menee totaalisesti kaaliin. :) Lisäksi uutena variaationa opeteltiin jalkojen välistä pujottelua. Se oli hauskaa, kun viimein tajusin missä käteni pitää milloinkin olla. Tätäkin rupean harjoittelemaan kotona. Tehtiin myös muutama ohitusharjoitus, eli yritettiin ohittaa vastaantulevaa koira nätisti. Viimeisenä kerrattiin odottamista, jonka Aada osaa kyllä tosi hyvin ja yllätyin, miten hyvin se malttoi odottaa paikallaan hallissakin.

Tällä kerralla ohjelmassamme oli rengas, putki ja hyppyesteet. Osittain siis kerrattiin vanhaa, joissa on vähän uutta mukana. Neljännessä pisteessä harjoiteltiin kuollutta lelupalkkaa ja kahden lelun leikkiä.

Ensimmäisenä painuttiin penskan kanssa leikkimispisteeseen. Harjoiteltiin kuollutta lelupalkkaa, eli minä pidin Aadaa paikoillaan ja ohjaaja vei Aadan lelun noin kymmenen metrin päähän meistä. Päästin Aadan irti ja Aada juoksi suoraan lelulleen jonka jälkeen leikittiin joko yhdessä tai Aada nutuutti lelua yksinään. Toisen kerran jälkeen Aada tajusi jutun juonen ja juoksi ihan täysiä lelunsa kimppuun. Olin yllättynyt, että Aada kiinnostui kuolleesta lelupalkasta. Tämä on yksi palkkaustapa agilityssä ja on hyvä, jos sitä pystytään käyttämään. Kaikki koirat ei palkkaudu lelusta, mutta tämä kaveri taitaa palkkautua.

Kahden lelun leikkiä olen harjoitellut myös kotona. Eli otetaan kaksi samanarvoista lelua ja yllytetään koira leikkimään toisella lelulla. Kun lelulla on leikitty hetken, päästetään lelusta irti ja koitetaan houkutella koira kiinni kädessä olevaan toiseen leluun. Kun koira irrottaa otteensa vanhasta lelusta ja nappaa kädessä olevaan leluun, kehutaan ja leikitään uuden lelun kanssa hetki. Sitten taas samalla kaavalla päästetään lelusta irti ja houkutellaan toisella lelulla leikkiin ja tätä jatketaan muutamia toistoja. Tämä leikki sujuu ihan okei, mutta en ole vielä löytänyt tarpeeksi samanarvoisia leluja, vaan aina toinen on se kivempi ja siitä ei sitten niin helposti päästetäkään irti. :D

Leikkien jälkeen suuntasin renkaalle. Siellä opetettiin namialustalta palkkaus, eli palkka tulee käden sijasta rasian kannelta. Namialusta vietiin renkaan toiselle puolelle ja Aadan jätin renkaan toiselle puolelle. Sitten vaan houkuttelin Aadan juoksemaan renkaan läpi syömään namin. Hyvin meni, siinä ei ollut sen kummempia kommervinkkejä.

Putki oli tällä kertaa pidempi kuin ensimmäisellä kerralla. Hyvin juoksi läpi, ei niin vauhdikkaasti kuin lyhyessä putkessa, eli vähän taisi jänskättää täyspitkä putki. Ensin tehtiin putkea niin, että ohjaaja piti Aadaa kiinni toisella puolella ja minä kutsuin sitä toisesta päästä. Viimeiset toistot tehtiin nin, että lähetin itse Aadan putkeen, jossa toisessa päässä ohjaaja odotti makupalan kanssa. Aada epäröi alussa renkaan suulla, että mennäkkö vai eikö mennä, mutta kun se hokasi kouluttajan namin kanssa putken toisella suulla, se lähti putkeen mielellään.

Hyppyesteitä tehtiin samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla, eli juoksutettiin kolmen siivekeparin läpi (siivekkeiden välissä on ponnarit, eli puolikkaat muoviputken pätkät). Penska pinkoi aluksi niin lujaa siivekkeiden välistä, että se harppoi aina kahden viimeisen esteen yli kerralla. Saatiin hommaan vähän malttia, kun lähetin Aadan matkaan rauhallisemmin. Viimeiseksi tehtiin vielä uutena asiana hyppyesteitä niin, että esteet oli aseteltu loivaan mutkaan.

Kotitehtävien treenausta

Tällä viikolla ollaan treenailtu pentuagilitystä saamiamme kotitehtäviä, jotka olivat pysätyskontaktin opetus (2on2off) ja lähtöasennon opettaminen.

2on2off-asento tarkoittaa sitä, että koiralla on etutassut maassa ja takatassut kontaktiesteellä (puomi, keinu ja A-este). Tätä voi treenata kotona pennun kanssa esimerkiksi laatikon tai muun tason avulla. Meillä laatikon virkaa toimittaa vanha kunnon pesuvati. Jälleen kerran aloitan opetuksen sheippaamalla, että Aada oppisi hakeutumaan asentoon itse eikä minun houkuttelullani. Tämä oli helppo opettaa, koska Aada hakeutuu jo valmiiksi vatin päälle seisomaan. Ainut ero oli vain, että etujalat piti saada lattialle ja takajalat vatille. Tässä pientä pätkää eilisen illan harjoituksistamme.

Lähtöasennoksi meille neuvottiin opettaa koira menemään istumaan jalkojen väliin. Aloitin opettamisen yksinkertaisesti houkuttelemalla Aadaa makupalalla oikeaan paikkaan. Vähitellen pienennän käden liikettä, kunnes jätän sen kokonaan pois ja Aada oppii istuutumaan jalkojeni väliin käskysanalla "väli". Alla videota eilisen illan harjoituksistamme, joka sisältää vielä pientä takeltelua. :) Tänä aamuna kun kertailtiin, se meni jo aika sutjakasti.

Aadan ensimmäiset mätsärit

Tänään käytiin pyörähtelemässä Aadan kanssa match showssa.

Ilmoittauduin mätsäreihin hyvin jännittyneenä. Kyseessä oli meidän molempien ensimmäinen match show ikinä. Minä olen kyllä ollut monesti mätsäreissä mukana, mutta en ole koskaan käynyt koiran kanssa kehässä. Epäilin, että tämä ei tulisi olemaan Aadalle ehkä miellyttävin kokemus, koska tunnelma hallissa on yleensä vähän kaoottinen ja ahdas. En myöskään ollut varma, miten Aada suhtautuisi nähdessään paljon vieraita, monen kokoisia ja äänekkäitä(kin) koiria.

Porukkaa oli tällä kertaa kuitenkin tosi vähän, liekköhän kovalla pakkasella jotain tekemistä asian kanssa (hallissa on kuitenkin lämmin, noin +10 astetta). Alkuun Aadaa vähän jänskätti, mutta tosi nopeasti se rentoutui ja otti hänelle tyypillisen "rakastan kaikkia ja kaikkea" -vaihteen päälle. Eli samaa hökeltämistä se meidän meno oli kuten aina. :) Se olisi halunnut leikkiä kaikkien koirien kanssa, kävi nuuskimassa ja tekemässä tuttavuutta jopa isoihin koiriin ja oli tosi innokas ja iloinen. Tuo koira se yllättää minut aina (positiivisesti). :D

Eka mentiin kehään pareittain. En kuollaksenikaan muista minkä näköinen pentu oli meidän kanssamme kehässä, eikä hajuakaan miten se siellä käyttäytyi koska keskityin meidän suoritukseen ja yritin pitää Aadan edes jotenkin kasassa. Aada ravasi ihan nätisti ja seisoikin ihan maltillisesti. Tuomari kävi meidän luona ja yritti katsoa hampaat, mutta Aada ei antanut, koska tuomari oli juuri laittanut käsidesiä ja sen haju sai Aadan kiemurtelemaan lattialla. :D Tuomari sitten pyysi, että minä näytän penskan hampaat. Muuten Aada oli oma ihana itsensä, antoi tuomarin tutkia ja pusutteli naamaa. Lähdettiin kehästä punainen nauha kädessä, eli saatiin se parempi.

Punaisten ryhmässä ei sitten mennyt enää niin hyvin. Koiria oli kehässä paljon enempi ja sehän vasta Aadaa riemastuttikin. Kehän ympäri ravaus meni mielestäni ihan hyvin, mutta rivissä seisominen ei enää onnistunutkaan. Se oli lähinnä pyörimistä ja ei millään oltaisi maltettu. Aada oli myös jo vähän väsynyt kaikesta siitä hälinästä, eikä se halunnut taikka jaksanut keskittyä nameihin. Lähdettiin kehästä tyhjin käsin, mutta pää täynnä intoa. :)

Oli niin hauskaa, että pakko mennä seuraaviinkiin mätsäreihin, kunhan semmoisia järjestetään. Nyt tiedän mitä asioita minun pitää Aadan kanssa treenata. Tarvitaan rutkasti lisää seisomisharjoitusta ja keskittymiskykyä. :)

Uusi vuosi ja eka pentuagility

Aada ei onneksi pelännyt rakettien pauketta, joten uusi vuosi sujui varsin leppoisasti. Kuudelta paukkeen alkaessa Aada ihmetteli ääniä ja juoksi pari kertaa eteiseen pöhisemään, koska luuli että äänet kuuluvat etupihalta. Hyvin pian se kuitenkin totesi paukkeen olevan ihan okei, söi iltaruokansa ja painui nukkumaan. Ja nukkui aamuun asti. :)

Tänään oli ensimmäinen pentuagilitymme. Meitä on kurssilla kuusi koirakkoa ja kolme ohjaajaa. Halli jaettiin neljään osaan aidoilla, joista kolmessa käytiin yksitellen ohjaajan opastettavana ja loppu osassa hallia sai treenailla itsenäisesti, leikkiä pennun kanssa ja käydä ulkona jäähyllä.

Tänään harjoiteltiin putkea, hyppyesteitä (ilman rimoja, eli pentu juoksee vain siivekkeiden välistä) ja tutustuttiin kontaktiesteiden eri pintoihin. Aadalla riitti kyllä virtaa, eikä se arkaillut putkea, uusia pintoja saatikka yhtään mitään. Penska oli yhtä tekemisen meininkiä koko puolentoista tunnin ajan. Aika hyvin se kerkesi palautua pisteiden välissä, mutta huomasi siitä kyllä loppuajasta että vähän jo lasta väsyttää. Kotiläksyjäkin saatiin, joten niitä treenaillaan nyt seuraava viikko. Niistä voin kertoa sitten lisää viikon kuluessa. :)

Pieniä elämänviisauksia Aadalta

"Lelujen keskellä on hyvä elää."

"Pieni kaaos ei ole koskaan pahitteeksi."

"Vähän pöljä saa olla."

"Nuku paljon."

"Nuku verhon takana."

"Nuku pää verhossa."