sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Treenirutiinien rikkomista ja kisahaaveita

Perjantaina tehtiin hauskaa ja erilaista treeniä rally-tokoryhmässä. Kentälle oli aseteltu kolme noin viiden kyltin jonoa, jotka oli tarkoitus suorittaa niin, että liikkeet tehtiin vasta muutaman askeleen päässä kyltin jälkeen (tavallaan kylttien välissä). Ei siis kyltin kohdalla, kuten normaalisti. Pointtina oli tehdä kyltit koiralle merkityksettömiksi ja rikkoa rutiineja. Ehkä enemmän vaikeuksia tämä treeni tuotti ohjaajalle kuin koiralle. :D


Sitten opeteltiin Aadan kanssa peruutusta. Laitettiin lattialle kaksi kartiota vierekkäin noin metrin etäisyydelle toisistaan ja koira niiden väliin niin, että takajalat oli suurin piirtein kartioiden välissä. Kun koira vähänkin peruutti taaksepäin, palkattiin. Tavoitteena oli saada koira peruuttamaan kartioiden välistä ja palkata silloin, kun sen etujalat ovat kartioiden kohdalla tai taempana. Välimatkaa kartioihin hiljalleen lisätään ja lopulta koira kykenee peruuttamaan pitkänkin matkan kartioiden väliin. Aada oivalsi tämän aika nopeasti ja nyt olen tehnyt samaa kotona. Otan varmaan videotakin tässä lähiaikoina kun liike alkaa sujumaan paremmin. Aadan mielestä tämä temppu on hauska, se nauttii kovasti peruuttamisesta. :)

Tänään kävin rally-tokon epävirallisissa kisoissa fiilistelemässä. Ei osallistuttu mölleihin Aadan kanssa, vaan kävin sen kanssa leikkimässä lähistöllä ja naksuttelin käsikosketuksista, josta Aada kovasti tykkää. Kyllä siitä selvästi näkee, että tuollaisessa tilanteessa Aadan keskittyminen on vaikeaa ja se on aika vaisu. En yhtään ihmettele miksi kisat ovat sille vaikeita, kun se on hämillään jo tuollaisessa tilanteessa. En tiedä johtuuko epävarma käytös siitä, että paikka/tilanne oli sille uudehko vai häiritseekö sitä ympärillä olevat asiat liikaa. Lisäksi mietin onko tämä koulutuksen/sosiaalistamisen puutetta vai onko tämä epävarmuus osa Aadan perusluonnetta, johon on vaikea vaikuttaa. Toki onhan Aada vielä niin nuori ja kokematon, varmasti luonne vielä jossain määrin kehittyy ja sen pitää saada paljon hyviä onnistumisen kokemuksia erilaisissa häiriöissä/tilanteissa. Pitää nyt vaan käydä ahkerasti pitämässä hauskaa erilaisissa paikoissa ja tekemässä helppoja temppuja, joiden onnistuminen kasvattaisi itsevarmuutta. Toivottavasti se antaisi vähitellen Aadalle lisää varmuutta, muuten kyllä kuoppaan kaikki haaveet kisaamisesta tämän koiran kanssa. Minulle olisi vaan niin tärkeää saada Aada kisoissa sellaiseen mielentilaan, jossa se pystyisi työskentelemään kanssani iloisesti ja varmasti. Olisi niin ihana nähdä se vilpitön ilo ja sisukkuus, joista saan aina nauttia treeneissä.

i-h-a-n-u-u-s
Lokakuun loppupuolellahan olisi samana viikonloppuna kahdet kisat täällä, mutta mietin vielä hartaasti ilmoittaudunko jompaankumpaan. Korkeintaan menen talkoilemaan oman seuran kisoihin ja käyn sitten samalla Aadan kanssa fiilistelemässä hallilla. Voi miten kätevää olisikaan hakea kaksi hyväksyttyä tulosta samana viikonloppuna. Tai edes se yksi.

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Elokuun pläjäys

Heissan taas pitkästä aikaa!

Elokuun kohokohta oli, kun Aada rupesi viimein uimaan omin avuin ilman pelastusliivejä. Enpä olisi siitä koirasta uskonut, että tämän päivän vielä näemme. :D Sen tapahtuman jälkeen emme ole enää käyneet uimassa. Mielenkiinnolla odotan seuraavaa kertaa, pitääkö uiminen taas aloitella kellukkeiden kanssa vai meneekö uinti jo kuin vanhalta tekijältä.

Rollo lähti elokuun alkupuolella takaisin omistajansa luo. Oli hienoa, että saimme pitää Rolloa meillä kesän. Aadalla ja Rollolla natsasi niin mielettömän hyvin, ja oli tosi mielenkiintoista ja hauskaa seurata koirien puuhia. Rollo palasi meille vielä elokuun loppupuolella viideksi päiväksi hoitoon, mutta nyt olemme joutuneet taas hiljalleen totuttelemaan yhden koiran arkeen. Toivottavasti näemme Rolloa taas pian. :)

Hieno parivaljakko. <3 (Aada taas niin älykkään näkönen että..)
Nyt syksyn mittaan alan taas päivittämään blogia entiseen tahtiin. Kesäkuumat veivät meistä kaikki mehut, eikä minulla ollut juurikaan mitään aihetta kirjoittaa tänne. Nyt varmasti enemmän aiheita kirjoittamiseen taas löytyy, kun alamme syksyn mittaan hiljalleen palata mm. treenien ja muun normaalin elämän pariin. Muun muassa perjantaisin treenaamme rally-tokon valmennusryhmässä, jossa on joka toinen viikko kouluttaja.

torstai 26. heinäkuuta 2018

Heinäkuun pläjäys

Heinäkuussa ei ole tapahtunut mitään kummempaa. Sää on ollut erittäin helteinen, mutta koirissa tämä kuumuus ei ole oikeastaan juurikaan näkynyt. Toki ne lepäilevät vähän enemmän, mutta ovat kuitenkin virkeitä eivätkä vaikuta olevan kuumissaan. Käydään aikaisin aamulla viileämpään aikaan pitkällä lenkillä ja loppupäivän koirat pääasiassa lepäilevät sisällä. Iltapäivällä ollaan käytetty koiria joen varrella tai järvellä rypemässä. Silloin tällöin olen käynyt treenaamassa koirien kanssa hallilla, jossa on myös mukavan viileää. Omia hermoja tämä kuumuus koettelee, koska en ole yhtään helleihminen. Toivottavasti sää viilenisi pian.

Yhteistyössä hoidetaan vartiointivuorotkin.
"Mamma onko toi ihan ok?"
Pari viikkoa sitten trimmasin Aadan ja nyt alkuviikosta oli Rollon vuoro. Rollon turkki on huomattavasti nopeampi ja helpompi trimmata. Aadan turkki on pehmeähkö ja aina jostain kohtaa vähän huopaantunut, jonka vuoksi koneella ajaminen on hitaampaa. Tämän vuoksi joudun myös pitämään usean tauon, koska trimmikone kuumuu niin kuumaksi. Rollon ajelu oli taas jouhevampaa. Ei yhtään takkua ja vain pari minimaalista taukoa, eikä terä ja kone juurikaan kuumunut.

Rollo tuli ihmettelemään Aadan keskeneräistä lookkia trimmikoneen jäähdyttelytauolla.
Valmis kesälook!
Trimmattu Rollo-mies
Tämän kuun kohokohta on ollut ehdottomasti se, että Aada oppi viimeinkin uimaan! Aadahan ei tosiaan ole tähän mennessä ollut halukas uimaan opetusyrityksistämme huolimatta. Se rakastaa läträtä vedessä, mutta ei ui. Ostimme sille viime kesänä pelastusliivitkin opetuksen tueksi, mutta ne jäivät vähälle käytölle viileän kesän vuoksi, eikä tarvetta uittamiselle juurikaan ollut. Olemme nyt helteellä uittaneet Rolloa heittämällä sille lelua veteen. Huomasimme, että Aada kovasti pyrki Rollon perään, mutta kääntyi takaisin kun jalat eivät enää yltäneet pohjaan. Otimme seuraavana päivänä pelastusliivit mukaan ja nakkelin sille lelua ihan lähelle, jossa Aadan jalat ylettyivät juuri ja juuri pohjaan. Muutaman harjoituskerran jälkeen pystyin jo heittämään lelua yhä kauemmas ja Aada lähti innokkaasti noutamaan lelua uiden. Mamma on niin ylpeä pikkuisesta vesikoirastaan. Kunhan uintitekniikka vähän kehittyy, jätetään liivit pois. Rollo on toiminut hienosti esimerkkinä ja lisäkannustimena. Epäilen, että ilman Rolloa Aada ei uisi vieläkään. :) Saa nähdä saadaanko Aadasta vielä tulevaisuudessa kunnon uimamonsteri.

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Mattobileet

Juhannus oli ja meni, eikä tarjonnut meille tänä vuonna normaalia kummempaa elämää. Oltiin pääasiassa kotona, tsillailtiin ja nautittiin rennoista vapaapäivistä.

Nämä pyllyt <3
Mielenkiintoisempi tapahtuma sen sijaan oli Aadan juoksujen loppuminen, joka tarkoitti meidän taloudessamme olohuoneen maton comebackia. Koirat olivat tähän ilmeisen tyytyväisiä, sillä ne menivät heti paikalla matolle makoilemaan ja ottamaan päikkärit.

Lelun kanssa totta kai.
Rollo nauttii maton uudesta tulemisesta...
...ottaa pienet tirsat lelun kanssa...
...mutta palaa pian takaisin vakiopaikalleen, joka on vielä astetta mukavampi.

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Reilu viikko takana kahden koiran arkea ja Aadan ekat juoksut

Arki sujuu Rollon ja Aadan kanssa yhä vaivattomammin. Nyt ne ovat "turtuneet" jo siinä määrin toistensa läsnäoloon, etteivät enää juurikaan leiki. Päivät ja yöt nukutaan rauhassa. Levittelin jo molempien kaikki lelutkin ympäri asuntoa ja niillä on leikitty tähän mennessä hyvin sopuisasti. Lenkeillä minä edelleen sotkeudun vähän hihnojen kanssa, mutta sekin taito lienee karttuu tässä ajan kanssa. :) Ajattelin kokeilla opettaa niille vierelle-käskyn esimerkiksi erilaisia ohitustilanteita ajatellen. Se helpottaisi tätä kömpelöä hihnojen kanssa säätämistä kummasti.

"Hei.. Pssst.. Toi vei miun pedin."
Aada päätti myös aloittaa ensimmäiset juoksunsa. Miesseura selkeästi teki tehtävänsä, ei varmasti ollut sattumaa tämä. :D Rollo on leikattu, joten juoksut eivät ole aiheuttaneet siinä minkänlaisia tunteita. Eli elämä kulkee edelleen raiteillaan. Ainoastaan meidän asunto on kokenut uusia sisustuksellisia ratkaisuja. Matot lähtivät pois lattioilta ja sohva on suojattu. En anna Aadan mennä päivällä sohvalle, mutta yöt se nukkuu sohvalla pöksyt jalassa. Kävin ostamassa Aadalle Mustista ja mirristä parit kestovaipat, joita voi pestä vuorotellen koneessa. Tosi kätevät ja pysyvät hyvin jalassa. Aada ei ole pöksyistä moksiskaan, vaan kulkee ne hyvin tottuneesti jalassaan. Aivan kuin ne olisivat sillä aina olleet.