sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Joulukortin kuvausta

Taas on se aika vuodesta, kun pitää kuvata joulukortteja. Tää ois muuten tosi kivaa, mutta kun päivisinkin on niin pimeä, että kuvista tulee aika huonolaatuisia. Kunnon rekvisiittaakaan ei ole. Tässä kuitenkin muutama otos, joista yksikään tosin ei todennäköisesti päädy joulukortiksi. Kuvausprojekti jatkunee vielä!

Aada oli sitä mieltä, että tää kuvausprojekti voisi jo päättyä tähän.

lauantai 4. marraskuuta 2017

Elli Kinnusen rally-tokokoulutus

Tänään käytiin Elli Kinnusen rally-tokokoulutuksessa.

Aloitettiin lyhyellä luennolla, jossa Elli puhui koiran vireestä ja hyvän ratasuorituksen rakentamisesta. 

RATATREENIT
- Ratatreenit on ohjaajaa varten, ei koiraa
- Ratatreeneissä kannattaa tarkkailla koiraa ja kiinnittää erityisesti huomiota, missä asioissa koira tarvitsee vielä lisää treeniä. Heikkouksia ei kannata itse ratatreeneissä lähteä korjaamaan, vaan niitä lähdetään systemaattisesti korjaamaan tekniikkatreeneissä.
- Ei pitkiä palkattomia ratoja montaa kertaa (mielellään vain pari-kolme kertaa kuussa).

KOIRAN VIRETILA
- Koiralle viretilaharjoituksia: leikitään kentällä ja tehdään vain muutama kyltti/liike kerrallaan.
- Kaikilla tuumaustauoilla yms. koira laitetaan odottamaan esim. häkkiin. Ei anneta koiralle mahdollisuutta puuhailla omiaan / viihdyttää itseään kentällä.
- Tee palkkauksesta aina koiralle selkeä tapahtuma. Tee muutama kyltti, josta seuraa hullun hieno palkka.
- Tekniikkatreenit erikseen (toki vire- ja tekniikkatreenejä on myös tärkeää välillä yhdistää).


Luennon jälkeen aloitettiin rataan tutustuminen, jossa sai valita tekeekö alokas- vai avoimen luokan kylttejä. Omalla treenivuorollani kysyin Elliltä neuvoja, miten minun kannattaisi lähteä treenaamaan Aadan häiriöherkkyyttä/vireongelmaa. Elli halusi nähdä, miten nämä asiat Aadalla esiintyvät, joten kävin tekemässä muutaman kyltin. Ellin mielestä Aadan vire oli ihan hyvä/riittävä ja minun pitäisi höpöttää koiralle vähemmän (aina kun kontakti tippui, yritin vaistomaisesti innostaa Aadaa pysymään mukana). :D Hän sanoi, että meidän pitää tehdä enemmän häiriökontaktitreenejä.
 
Eli pyydän Aadan sivulle perusasentoon, otan lelun vasempaan käteen ja suoristan lelukäden niin, että lelu roikkuu Aadan vasemmalla puolella (ja asia vielä toisin ilmaistuna: koira on lelun ja minun välissä). Sen jälkeen odotan niin kauan, kunnes Aada ottaa katsekontaktin minuun ja palkkaan lelulla. Samalla systeemillä harjoitellaan myös seuraamista. Kun tämä sujuu, haastavuutta voi lisätä esimerkiksi heiluttelemalla lelua tai pitämällä lelua lähempänä koiraa. Tää oli tosi hauska ja tulee tasan varmana käyttöön!


Sen jälkeen kysyin neuvoja, kuinka koiraa opetetaan peruuttamaan edessä. Tähän löytyy monta kikkaa, mutta ensimmäiseksi kokeilimme peruuttamista tarjoamisen kautta. Pyysin Aadan seisomaan eteeni ja pidin makupaloja näytillä kuonon edessä. Odoteltiin, että Aada tekee pienenkin liikkeen taaksepäin, josta päästään palkkaamaan. Aada tarjosi kuitenkin koko ajan maahanmenoa, joten lähdettiin opettelemaan liikerataa. Aada seisoi edessäni ja heittelin nameja Aadan etujalkojen väliin, jonka ansiosta Aada peruutti aina hitusen taakse. Siitä hurjat kehut. Välillä tein valeheittoja, eli kädestä ei lentänytkään namia, mutta koira tekee silti vaistomaisesti pienen peruutusliikkeen. Tässä kohtaa pääsin vihdoin palkkaamaan Aadaa itse peruuttamisesta. Kunhan liikerata alkaa olla Aadalle selvä, voin ruveta palkkaamaan suoraan kädestä, että kuono rupeaa pysymään ylhäällä. Näillä neuvoilla siis etiäpäin. :)