Kun kakka ei irtoo

Huomasin eilen Aadan käyttäytyvän vähän vaisusti. Se saattoi kesken leikinkin pulautella ruokiaan ja kakoutui pitkin päivää. Viimeisen kakan se teki kolmelta, joka oli vähän löysä. Tänä aamuna aloin jo huolestumaan, kun kakkaa ei näy vaikka sen olisi normaalisti pitänyt jo kakkia kaksi kertaa eilisen kakkimisen jälkeen. Kun sama ruoan pulauttelu jatkui ja koira meni taas vaisuksi, soitin eläinlääkäriin kysyäkseni hoito-ohjeita. Eläinlääkäri sanoi, että koira kannattaa tutkituttaa hetimmiten. Heillä ei ollut aikoja, joten hän ohjasi minut soittamaan päivystävälle eläinlääkärille. Soitin päivystykseen ja hän sanoi myös, että koira pitää tuoda tutkittavaksi, joten lähdimme matkaan.

Odottavan aika on pitkä.

Meitä ennen oli muutamia potilaita, joten odotimme 2½ tuntia vuoroamme. Aada otti odottelun tosi lunkisti, makoili vierellämme ja taisi torkahdellakin. Ihana koira. Päästyämme eläinlääkärille hän laittoi Aadan tippaan ja siinä sitten taas odoteltiin tovi, kun pussi hiljaa tyhjeni. Lisäksi Aada sai persuksiin vielä jonkun kipupiikin. Siinä tipassakin oli jotain, mikä teki Aadan uneliaaksi.

Tässä sitä vaan tsillaillaan.

Lähtiessämme Aada oli jo aika uninen ja tokkurainen. Niskaan sille tuli valtava paise johtuen siitä tipasta. Aika rankan näköinen. Se paise pienenee pikku hiljaa, kun neste imeytyy. Kotona se sitten nukkuikin muutaman tunnin. Melkein heti eläinlääkärin jälkeen Aada jo kakkasi ja tällä hetkellä se voi ihan hyvin. Sain ohjeeksi antaa Aadalle parin päivän ajan parafiiniöljyä, jotta saadaan tavara kulkemaan. Eiköhän se tästä!

Tää ummetustapaus on kyllä ihan kokonaan miun moka. Täytän Aadalle yksinoloa varten pikkukongeihin raakaa lihaa ja pakastan. Annan sille yleensä pari kongia, mutta meillä on kolme yleensä pakastimessa. Ostan silloin tällöin eri eläinten lihoja ja toisinaan pennuille tarkoitettua Maukkaan raakatäysravintopötkylöitä. Toi pennun raakatäysravintopakaste sisältää aika paljon luuta, joka saattaa kovettaa helposti koiran mahaa (varsinkin tottumattoman). Nyt meillä sattui olemaan pakastimessa vain tuolla täytettyjä kongeja. Torstaiaamuna annettiin Aadalle kaksi pikkukongia yksinoloon ja illalla heitin sille vielä kolmannen, kun se piti jättää noin tunniksi yksin. Ilmeisesti se kolmas kongi oli liikaa ja kovetti mahan. Kahdesta sen kakka ei ole koskaan aiemmin mennyt miksikään.

Viikon kuulumiset

Maanantaina käytiin eläinlääkärillä ja Aadalle tehtiin rakkopunktio. Näytteestä ei kuitenkaan löytynyt bakteerikasvua, joten näytettä ei voida lähettää tarkempiin tutkimuksiin. Ihan hyvä sinänsä, toivottavasti tulehdus ei enää uusiutuisi. Ostin samalla Aadalle Urinaid-ravintolisää, joka saattaa auttaa pitämään tulehduksen loitolla. Tähän asti pentu on ollut oireeton, jee. :)

Ukkosen aikaan sataneista rakeista riitti ihmeteltävää tälle pennulle :)

Tiistaina saapui trimmikone. Kohta turkki saa kyytiä! Nyt olen joka päivä nakkien kanssa totuttanut koneen ääneen. Ensimmäinen trimmaus tulee varmasti olemaan kauhujen paikka Aadan tuntien, mutta eiköhän se ihan hyvin mene.. :)

Mitä hankalampi nukkumapaikka, sen parempi

Tänä iltana suuntaan viikonlopuksi pennun kanssa Ferdores kennelin kasvattajien järjestämälle leirille, joka sijaitsee Kunkkulan Koirakeskuksessa Hartolassa. Luvassa meikäläisille pentutottikseen, aksaan ja jälkeen tutustumista. Ja paaaljon espanjanvesikoiria. En malta odottaa, tulee varmasti tosi kiva viikonloppu. :)

Höpinää

Keskiviikkoaamuna kävin viemässä Aadan pissanäytteen eläinlääkärille, jossa selvisi että siellä on tulehdus päällä edelleen. Aloitettiin kolmas antibioottikuuri, mutta kun pissanäytteen antibioottiherkkyystestissä kävi ilmi, ettei tämä (tai edelliset) antibiootit pure tähän pöpöön, lopetettiin kolmas kuuri kesken. Varasimme huomiselle uuden ajan, jolloin otetaan pissanäyte suoraan rakosta ja lähetetään tarkempiin tutkimuksiin. Perseestä. :( Nyt ollaan sitten ilman antibioottia ja toivotaan, että oireet pysyisivät suht aisoissa. Ensi viikolla selvinnee sitten asiasta lisää.

Nyt ollaan Aadan kanssa erityisesti panostettu hihnassa kävelyyn. Hihnassa menee pääosin hyvin, välillä se vetää, mutta silloin olen vaan pysähtynyt ja odottanut, että pentu ottaa minuun kontaktia ja hihna löystyy. Hermoja raastavaa se meno välillä on, mutta minä toivon että se tästä helpottaa. Opinpahan minä kärsivällisyyttä jos ei muuta. ;)

Oon myös ruvennut (= uskaltautunut :D) metsässä pitämään irti ja vahvistan samalla luoksetuloa. Hyvin se seurailee minun liikkeitäni ja pysyy suht lähellä. Välillä se saattaa jäädä kauaskin, mutta viimeistään sitten se tulee, kun lähden juoksemaan siitä poispäin.

Alkaa penska olla jo semmoinen karvapallo, että pistin trimmikoneen tilaukseen. Kohta päästään surrururruttelemaan. En kyllä ole vielä varma, uskallanko ekaa kertaa itse ajella vai pitäisikö pyytää joltain kokeneemmalta apua. Voi olla, että Aadalle on parempi jos ekan kerran joku semmoinen ihminen ajelee, joka tietää mitä tekee. ;) Ja mie nään samalla miten se tehdään kunnolla.

Espanjankusikoira seikkailee

Meidän vesikoirasta tuli kusikoira, nimittäin äskettäin vaivannut pissatulehdus otti ja uusiutui. Edellinen antibiootti loppui torstaina, perjantai oli täysin oireeton päivä, mutta lauantai-iltana alkoi se surullisen tutulta näyttävä tiuhaan kyykkäily. En ollut vielä täysin varma oireista, joten ajattelin katsoa asiaa yön yli. Sunnuntaiaamuna sama meno jatkui, joten soitin päivystävälle eläinlääkärille ja lähdimme matkaan pissanäytteen kanssa. Tulehdushan sieltä löytyi, höh. :( Rokotuskin siirtyy nyt myöhemmäksi, mikä harmittaa.

Eläinlääkärivisiitin jälkeen matkamme jatkui vanhempieni luo, jossa vietimme loppupäivän. Oli tosi mukavaa ja Aadakin pääsi kunnolla juoksentelemaan vapaana isolla pihalla. :)

Maanantaina kävimme moikkaamassa Aadan veljeä. Veli olisi mielellään halunnut innokkaasti leikkiä, mutta Aada mieluummin pysytteli sopivan etäisyyden päässä. Kuten tavallista. ;) Mukana oli myös kolme lasta, joihin Aada sai myös samalla tehdä lähempää tuttavuutta. Meillä ei ole aiemmin ollutkaan mahdollisuutta tutustua lapsiin, koska emme sellaisia tunne.  :) Varmaan lähitulevaisuudessa tavataan koko poppoo taas uudestaan. Jospa Aada sitten uskaltaisi jo vähän leikkiä veljensä kanssa.

Aada ja velipoika

Tällä viikolla onkin viimeiset pentukurssit, harmi!