Nyt kun ei ole tokoryhmää missä käydä, pitää jatkaa tokopuuhia kotona. Jotta saan jotain tolkkua/tavoitteellisuutta meidän treeneihin, minun pitää sottailla meille jonkinlainen treenisuunnitelma. Voisin ottaa aina muutamaksi viikoksi työn alle pari liikettä, ja kun ne alkavat sujumaan, siirryn seuraaviin.
Tällä hetkellä alokasluokan liikkeet sujuvat meillä hyvin vaihtelevasti:
- Paikalla makaaminen: Aada odottaa hyvin, mutta tätä pitää vahvistaa, lisätä kestoa, etäisyyttä ja treenata erilaisissa paikoissa/tilanteissa.
- Seuraaminen: Ollaan vielä ihan alkeissa ja tätä erityisesti pitää harjoitella lisää! Tähän mennessä ollaan harjoiteltu käännöksiä vain paikallaan ja hitaasti/juosten seuraamista alkeiskurssilla imuttamalla.
- Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: Vielä ihan vaiheessa, mutta voisin kuvitella, että tämä on suhteellisen helppo opettaa. Aadahan osaa jo tosi hyvin jäädä seisomaan seuraamisen yhteydessä, joten jospa maahanmenon opettaminen edistyisi yhtä helposti..
- Luoksetulo: On hyvä ja tätä voisi vahvistaa lisää.
- Noutoesineen pitäminen: On hyvällä mallilla, mutta kaipaa vielä lisävahvistusta/hienosäätöä.
- Kauko-ohjaus: On hyvällä mallilla ja kaipaa lisävahvistusta.
- Estehyppy: Ei olla harjoiteltu koskaan, mutta liike ei kuulosta kovin haastavalta opettaa.
Toisin sanoen mitään liikettä en voi vielä kuitata täysin opituksi. Urakkaa kyllä riittää joksikin aikaa! Tavoitteena olisi, että ensi keväänä rohjettaisiin käymään jo kokeessa. :)
Ensimmäiset liikkeet, joihin haluan seuraavaksi panostaa, ovat maahanmeno seuraamisen yhteydessä ja seuraaminen.
torstai 29. syyskuuta 2016
tiistai 27. syyskuuta 2016
Nose work koulutuksessa
Kävin lauantaina PoKSin hallilla Nose work koulutuksessa kuunteluoppilaana. Kouluttajana toimi Elli Kinnunen Koirakeskus Haukkuvaarasta.
Kirjoitan tänne ylös muistiinpanoni, niin minun on helppo palata näihin myöhemmin. Ajattelin käyttää oppimaani hyödyksi kotona aktivointimielessä. Koiran nenätyöskentely on niin älyttömän mielenkiintoista ja tosi hyvä aktivointimuoto energiselle ja vilkkaalle vesikoiran alulle. Olisi myös hauska opettaa Aada tunnistamaan joku haju (esim. kahvi), jota se voisi etsiä. Hajuhommia voi keksiä loputtomiin, vain mielikuvitus on rajana. :)
OPETUKSESTA:
- Alkuopetus lähtee siitä, että yhdistetään tietty haju ruokaan.
- Luo ensin hyvä pohja ruoalla ja etene r a u h a s s a!
- Panosta itsenäiseen työskentelyyn, äläkä tsemppaa ja innosta koiraa liikaa.
- Älä auta koiraa (liikaa). Auttamalla koiraa saadaan avuton koira.
- Alustaa, jossa haju on, kannattaa vaihdella, ettei koira opi etsimään vain tietyn hajuista alustaa.
- Koira viedään hajulta pois ruoalla houkuttelemalla.
ILMAISUSTA:
- Älä panosta liikaa ilmaisuun! Tämä saattaa johtaa helposti valeilmaisuihin ja niitä voi olla hankala kitkeä pois.
- Keskity ja opettele tarkkailemaan koiraa, kun sen nenä työskentelee. Opettele lukemaan ja näkemään, miten koira käyttäytyy luonnollisesti lähestyessään hajua.
- Toinen vaihtoehto erillisen ilmaisun opettamisen sijaan on vahvistaa koiran omaa tapaa ilmaista. Kun koira yhdistää hajun ruokaan, sen oma luontainen ilmaisu tulee esiin. Tämä oli tosi hyvä pointti!
NENÄN AVAUSHARJOITUS:
Kotona voi harjoittaa/aktivoida koiran nenää piilottamalla huoneeseen nameja eri tasoille. Koira päästetään huoneeseen ja käskysanaa voi halutessaan käyttää (samaa kuin hajua etsimään lähetettäessä). Omistajan rooli on pysyä mahdollisimman neutraalina, eikä saa johdatella liikaa. Jos koira pyytää katseellaan apuja, kannattaa "katsella kaukaisuuteen" ikään kuin itsekin etsisi nameja. Jos koira ei löydä kaikkia herkkuja, se on ihan ok ja koira voidaan pyytää huoneesta pois (meillä kaikki piilot ovat kyllä löytyneet tähän mennessä). Jos koira turhautuu liian vaikeista piiloista, kannattaa aloittaa tosi helpoista paikoista. Jos koiran kärsivällisyys ei riitä, voidaan namit ensin levitellä lattialle ja siitä pikku hiljaa vaikeuttaa. Tärkeintä on, että koira on motivoitunut, sillä on hauskaa ja into etsimiseen säilyy koko harjoituksen ajan.
Ruoan piilottaminen huoneisiin eri tasoille on ihan huikean hieno tapa aktivoida koiraa. Miten en ole tajunnutkaan tätä aiemmin! Innostuin tästä ja olen melkein joka päivä piilottanut osan Aadan ruoasta eri huoneisiin etsittäväksi. On hienoa nähdä, miten intensiivisesti Aada uppoutuu nenätyöhön.
Kirjoitan tänne ylös muistiinpanoni, niin minun on helppo palata näihin myöhemmin. Ajattelin käyttää oppimaani hyödyksi kotona aktivointimielessä. Koiran nenätyöskentely on niin älyttömän mielenkiintoista ja tosi hyvä aktivointimuoto energiselle ja vilkkaalle vesikoiran alulle. Olisi myös hauska opettaa Aada tunnistamaan joku haju (esim. kahvi), jota se voisi etsiä. Hajuhommia voi keksiä loputtomiin, vain mielikuvitus on rajana. :)
OPETUKSESTA:
- Alkuopetus lähtee siitä, että yhdistetään tietty haju ruokaan.
- Luo ensin hyvä pohja ruoalla ja etene r a u h a s s a!
- Panosta itsenäiseen työskentelyyn, äläkä tsemppaa ja innosta koiraa liikaa.
- Älä auta koiraa (liikaa). Auttamalla koiraa saadaan avuton koira.
- Alustaa, jossa haju on, kannattaa vaihdella, ettei koira opi etsimään vain tietyn hajuista alustaa.
- Koira viedään hajulta pois ruoalla houkuttelemalla.
ILMAISUSTA:
- Älä panosta liikaa ilmaisuun! Tämä saattaa johtaa helposti valeilmaisuihin ja niitä voi olla hankala kitkeä pois.
- Keskity ja opettele tarkkailemaan koiraa, kun sen nenä työskentelee. Opettele lukemaan ja näkemään, miten koira käyttäytyy luonnollisesti lähestyessään hajua.
- Toinen vaihtoehto erillisen ilmaisun opettamisen sijaan on vahvistaa koiran omaa tapaa ilmaista. Kun koira yhdistää hajun ruokaan, sen oma luontainen ilmaisu tulee esiin. Tämä oli tosi hyvä pointti!
NENÄN AVAUSHARJOITUS:
Kotona voi harjoittaa/aktivoida koiran nenää piilottamalla huoneeseen nameja eri tasoille. Koira päästetään huoneeseen ja käskysanaa voi halutessaan käyttää (samaa kuin hajua etsimään lähetettäessä). Omistajan rooli on pysyä mahdollisimman neutraalina, eikä saa johdatella liikaa. Jos koira pyytää katseellaan apuja, kannattaa "katsella kaukaisuuteen" ikään kuin itsekin etsisi nameja. Jos koira ei löydä kaikkia herkkuja, se on ihan ok ja koira voidaan pyytää huoneesta pois (meillä kaikki piilot ovat kyllä löytyneet tähän mennessä). Jos koira turhautuu liian vaikeista piiloista, kannattaa aloittaa tosi helpoista paikoista. Jos koiran kärsivällisyys ei riitä, voidaan namit ensin levitellä lattialle ja siitä pikku hiljaa vaikeuttaa. Tärkeintä on, että koira on motivoitunut, sillä on hauskaa ja into etsimiseen säilyy koko harjoituksen ajan.
Ruoan piilottaminen huoneisiin eri tasoille on ihan huikean hieno tapa aktivoida koiraa. Miten en ole tajunnutkaan tätä aiemmin! Innostuin tästä ja olen melkein joka päivä piilottanut osan Aadan ruoasta eri huoneisiin etsittäväksi. On hienoa nähdä, miten intensiivisesti Aada uppoutuu nenätyöhön.
sunnuntai 25. syyskuuta 2016
Valjasostoksilla ja pohdintaa ruokinnasta
Olen jo tovin jaksanut iloita Mustin ja Mirrin muutosta kaikille, jotka ovat jaksaneet kuunnella. Ja nyt on pakko jatkaa iloitsemista täälläkin. :D Siis ihan mahtavaa, kun Musti ja Mirri muutti noin neljän kilometrin päähän meistä! Nyt jos on sinne jotain asiaa, niin voidaan Aadan kanssa lenkkeillä sinne. :) Se on niin lähellä, että helposti jaksaa arki-iltanakin käydä.
Torstaina käytiin Mustissa ja Mirrissä ostamassa Aadalle uudet valjaat. Trimmauksen jälkeen totesin, että kaikki Aadan pannat ja valjaat ovat liian väljiä ja isoja, joten nyt on hyvä syy ostaa kunnolliset, oikeasti istuvat valjaat. Päädyin semmoisiin valjaisiin, mitkä soveltuu hyvin myös juoksulenkille. Ollaan syksyn mittaan nimittäin käyty juoksemassakin, niin Aadakin (ja eritoten omistajat) saa vähän kestävyystreeniä.
Sain jälleen kerran ihan loistavaa ja asiantuntevaa asiakaspalvelua, siellä on kyllä ilo käydä! :) Otettiin valjaat heti käyttöön jo paluumatkalle ja oikein hyvät ovat tähän mennessä olleet.
Kaupasta lähtiessäni käytin vielä Aadan vaa'alla pitkästä aikaa. 16,8 kg (-400 g, minkä verran sillä hetkellä päällä olleet kaulapanta ja valjaat yhteensä painaa)! Viimeksi kun mittasin penskan (kaksi kuukautta sitten), se painoi 18 kg. Hupsista. :( Jonkun verran toki vaikuttaa turkin lähtö, mutta empä todellakaan usko, että turkki painaa kiloa..
Aada on kyllä totta puhuen aika hoikassa kunnossa, joten ruokaa pitää lisätä!! Tällä hetkellä syötän sitä jo 20 kiloisen edestä (kun katsoo ruokasäkin annostelutaulukkoa), eli uskaltaako sitä ruokaa loputtomiin lisätä (pelkään närästystä jne). Pitäisikö siirtyä jopa sporttiruokaan, vai meneekö se jo liian tuhdiksi. Vai antaisiko nykyisen ruoan kanssa lisänä lihaa.. Ruokinta-asiat on aina vähän hankalia. :/ Mie oon vissiin vähän tyhmä, mutta en oikein tajua, miten määritellään aktiivinen koira. Siis joo, on Aada aktiivinen/eloisa, leikkii paljon, liikkuu paljon, tehdään pitkiä lenkkejä ja Aada saa juosta paljon irti (ja sehän Juoksee isolla J:llä!). Lisäksi vielä meidän harrastukset vie energiaa. Tällä hetkellä Aada syö ProBoosterin Adult Mini & Medium safkaa ja iltaruokaan lisään noin ruokalusikallisen Nutrolin Iho & turkki öljyä.
Torstaina käytiin Mustissa ja Mirrissä ostamassa Aadalle uudet valjaat. Trimmauksen jälkeen totesin, että kaikki Aadan pannat ja valjaat ovat liian väljiä ja isoja, joten nyt on hyvä syy ostaa kunnolliset, oikeasti istuvat valjaat. Päädyin semmoisiin valjaisiin, mitkä soveltuu hyvin myös juoksulenkille. Ollaan syksyn mittaan nimittäin käyty juoksemassakin, niin Aadakin (ja eritoten omistajat) saa vähän kestävyystreeniä.
Sain jälleen kerran ihan loistavaa ja asiantuntevaa asiakaspalvelua, siellä on kyllä ilo käydä! :) Otettiin valjaat heti käyttöön jo paluumatkalle ja oikein hyvät ovat tähän mennessä olleet.
Kaupasta lähtiessäni käytin vielä Aadan vaa'alla pitkästä aikaa. 16,8 kg (-400 g, minkä verran sillä hetkellä päällä olleet kaulapanta ja valjaat yhteensä painaa)! Viimeksi kun mittasin penskan (kaksi kuukautta sitten), se painoi 18 kg. Hupsista. :( Jonkun verran toki vaikuttaa turkin lähtö, mutta empä todellakaan usko, että turkki painaa kiloa..
Aada on kyllä totta puhuen aika hoikassa kunnossa, joten ruokaa pitää lisätä!! Tällä hetkellä syötän sitä jo 20 kiloisen edestä (kun katsoo ruokasäkin annostelutaulukkoa), eli uskaltaako sitä ruokaa loputtomiin lisätä (pelkään närästystä jne). Pitäisikö siirtyä jopa sporttiruokaan, vai meneekö se jo liian tuhdiksi. Vai antaisiko nykyisen ruoan kanssa lisänä lihaa.. Ruokinta-asiat on aina vähän hankalia. :/ Mie oon vissiin vähän tyhmä, mutta en oikein tajua, miten määritellään aktiivinen koira. Siis joo, on Aada aktiivinen/eloisa, leikkii paljon, liikkuu paljon, tehdään pitkiä lenkkejä ja Aada saa juosta paljon irti (ja sehän Juoksee isolla J:llä!). Lisäksi vielä meidän harrastukset vie energiaa. Tällä hetkellä Aada syö ProBoosterin Adult Mini & Medium safkaa ja iltaruokaan lisään noin ruokalusikallisen Nutrolin Iho & turkki öljyä.
perjantai 23. syyskuuta 2016
Viimeinen tokon jatkokurssi
Tiistaina käytiin viimeistä kertaa tokon jatkokurssilla. Olen erittäin tyytyväinen Koirakoulu Napakan tokokursseihin. Kehityttiin ihan hulluna ja tästä on hyvä jatkaa treenaamista. Suosittelen!
Treenailtiin taas noutokapulan pitoa. Kotona olen monena iltana herätellyt Aadan kiinnostusta kapulaa kohtaan leikkimällä sen kanssa. Tavoitteena on, että Aada tarttuu kapulaan niin innokkaasti, että se lähtee vetämään kapulaa minun käsistäni. Ollaan onnistuttu siinä hyvin ja seuraavaksi edetään niin, että pyydän Aadaa istumaan eteeni ja jatketaan siitä noutokapulan pidon vahvistamista. Pointtina harjoituksissa on se, että Aada ei saa tiputtaa kapulaa, kun minä siihen kosken. Aadan pitää luovuttaa kapula vasta sitten, kun minä sitä pyydän.
Luoksetuloa harjoiltetiin myös. Siinäpä ei sen kummempaa. Opetan Aadaa tulemaan luoksetulossa sivulle takakautta kiertäen. Takaa kiertoa pitää treenata lisää. Ja minun pitää jättää ylimääräiset pakkoliikkeet (taputus, kumartelu ja muu turha diipadaapa) pois. ;)
Liikkeestä seisomaan jääminen on meillä tällä hetkellä kivasti hallinnassa, olen siitä hyvin ylpeä! Aada on alkanut ennakoimaan, milloin pääsee takapalkalle, joten sain neuvoksi harjoitella yllätyksellisempää palkkausta. Eli vapautan takapalkalle ihan milloin vaan.
Tokon treenaaminen jatkuu tästä lähtien kotona (miulla onkin jo pari liikettä mielessä, mihin seuraavaksi voisin panostaa lisää) ja katselen sillä silmällä paikallisten seurojen sivuja, jos tulisi jossain välissä mahdollisuus hakea pienryhmään. Ehdottomasti haluan jatkaa tätä, hurahdin tokoon ihan täysin.
Meiltä ei näköjään tekeminen lopu tähän, nimittäin lokakuussa starttaa agilityn jatkokurssi. Ihan parasta! :) 2.10. alkaa teoriatunnilla ja 16.10. lähtien treenataan koiran kanssa viikottain joulukuun puoleen väliin asti. Aada tulee olemaan niin innoissaan tästä! :D Voin vaan kuvitella taas sitä hökeltämisen määrää, kun ekaa kertaa mennään hallille..
Treenailtiin taas noutokapulan pitoa. Kotona olen monena iltana herätellyt Aadan kiinnostusta kapulaa kohtaan leikkimällä sen kanssa. Tavoitteena on, että Aada tarttuu kapulaan niin innokkaasti, että se lähtee vetämään kapulaa minun käsistäni. Ollaan onnistuttu siinä hyvin ja seuraavaksi edetään niin, että pyydän Aadaa istumaan eteeni ja jatketaan siitä noutokapulan pidon vahvistamista. Pointtina harjoituksissa on se, että Aada ei saa tiputtaa kapulaa, kun minä siihen kosken. Aadan pitää luovuttaa kapula vasta sitten, kun minä sitä pyydän.
Jotkut painot korvanpäihin, kiitos. |
Liikkeestä seisomaan jääminen on meillä tällä hetkellä kivasti hallinnassa, olen siitä hyvin ylpeä! Aada on alkanut ennakoimaan, milloin pääsee takapalkalle, joten sain neuvoksi harjoitella yllätyksellisempää palkkausta. Eli vapautan takapalkalle ihan milloin vaan.
Tokon treenaaminen jatkuu tästä lähtien kotona (miulla onkin jo pari liikettä mielessä, mihin seuraavaksi voisin panostaa lisää) ja katselen sillä silmällä paikallisten seurojen sivuja, jos tulisi jossain välissä mahdollisuus hakea pienryhmään. Ehdottomasti haluan jatkaa tätä, hurahdin tokoon ihan täysin.
Meiltä ei näköjään tekeminen lopu tähän, nimittäin lokakuussa starttaa agilityn jatkokurssi. Ihan parasta! :) 2.10. alkaa teoriatunnilla ja 16.10. lähtien treenataan koiran kanssa viikottain joulukuun puoleen väliin asti. Aada tulee olemaan niin innoissaan tästä! :D Voin vaan kuvitella taas sitä hökeltämisen määrää, kun ekaa kertaa mennään hallille..
perjantai 16. syyskuuta 2016
Tokot #3 ja #4
Tässä tulee taas viikon molemmat treenit samassa postauksessa. Ensi viikon tiistaina on viimeinen jatkokurssikerta.
Tiistain tokoon otettiin mukaan korokkeet (tällä kertaa ei ollut meidän treenipesuvati mukana, kun en viitsinyt sitä kävellen raahata mukana. Kaivelin varastosta hätävaraksi muovisen leveähkön kukkaruukun, mikä muuten osoittautui tosi hyväksi alustaksi!) ja harjoiteltiin takajalkojen käyttöä. Aada sai kehut oikein näppärästä koipien käytöstä. Harjoituksissa oli pointtina se, että koira oppii kiepsahtamaan perusasentoon näppärästi takajalkojaan käyttäen. Se osaa jo aika hyvin pyöriä miun mukana, kun kierrän koroketta. :)
Sitten harjoiteltiin luoksepäästävyyttä ja paikkamakuuta. Ensin oli luoksepäästävyys, jonka jälkeen siirryttiin riviin seisomaan muutaman metrin välein, käskettin kouluttajan merkistä perusasennosta maahan ja saimme harjoitella odottamista/lisätä välimatkaa oman tasomme mukaan. Minä kävin välillä kauempana ja välillä lähempänä. Aada odotti ja kesti häiriötä hyvin, vaikka vieressä oleva koira hötkyili vähän omalla paikallaan.
Viimeisenä harjoiteltiin merkin kiertoa, jota Aadan kanssa harjoiteltiin puun avulla. Ollaan myös tätä taannoin harjoiteltu jo kotona agilityn takia, mutta ei oltu tehty tätä pitkään aikaan. Liike kaipasi vähän kertausta, mutta parin toiston jälkeen Aada taas muisti jutun jujun. Varsinkin lelun kanssa saatiin puun kiertoon hyvää sähäkkyyttä!
Kotiläksyksi saatiin luoksetuloharjoittelua ja paikkamakuun harjoittelua.
______________________________________________________________
Torstaina oli vuorossa liikkeestä seisomaan jääminen, kaukokäskyt ja liikkeestä maahanmeno.
Aada osaa jo suhteellisen hyvin jäädä seisomaan liikkeestä. Sain jo vaikeuttaa liikettä niin, että jätän Aadan seisomaan ja jatkan itse normaalisti matkaa (tätä ennen olen seiso-käskyn jälkeen kääntynyt koiraa päin ja palkannutpalkannutpalkannut). Tässä takapalkka toimii meillä loistavasti!
Kaukokäskyissä seison vielä ihan Aadan edessä. Istumaannousuun treenataan vielä lisää sähäkkyyttä.
Liikkeestä maahanmenoa harjoiteltiin torstaina niin, että eka riehutaan koiran kanssa ja kesken leikin pyydetään koira maahan ja palkataan etujalkojen väliin joko lelulla tai makupalalla.
Aada sai kouluttajalta kehuja, kun on niin noheva. No onhan se noheva. :) Se on siitä huippu, kun se oppii asiat niin nopeasti ja me päästään etenemään asioissa aika vauhdilla. Olisi kiva tulevaisuudessa käydä kokeessa, mutta sitä ennen minä tarvitsen paljon harjoitusta. Miun tekeminen ei ole vielä niin varmaa, vaikka Aada jo asiat osaisi. Tarvitsen enemmän kokemusta ennen kuin ilmoitan meidät kokeeseen. Miun luonne ei anna periksi, että mentäisiin kokeeseen "keskeneräisinä". Toko on mahtava laji kaikessa tarkkuudessaan ja pilkunviilauksessaan. Ja miehän rakastan pilkunviilausta! Ja mikä parasta, tätä lajia on helppo harrastaa, koska Aada on niin yhteistyöhaluinen ja noheva.
Tiistain tokoon otettiin mukaan korokkeet (tällä kertaa ei ollut meidän treenipesuvati mukana, kun en viitsinyt sitä kävellen raahata mukana. Kaivelin varastosta hätävaraksi muovisen leveähkön kukkaruukun, mikä muuten osoittautui tosi hyväksi alustaksi!) ja harjoiteltiin takajalkojen käyttöä. Aada sai kehut oikein näppärästä koipien käytöstä. Harjoituksissa oli pointtina se, että koira oppii kiepsahtamaan perusasentoon näppärästi takajalkojaan käyttäen. Se osaa jo aika hyvin pyöriä miun mukana, kun kierrän koroketta. :)
Auringossa on hyvä olla. |
Viimeisenä harjoiteltiin merkin kiertoa, jota Aadan kanssa harjoiteltiin puun avulla. Ollaan myös tätä taannoin harjoiteltu jo kotona agilityn takia, mutta ei oltu tehty tätä pitkään aikaan. Liike kaipasi vähän kertausta, mutta parin toiston jälkeen Aada taas muisti jutun jujun. Varsinkin lelun kanssa saatiin puun kiertoon hyvää sähäkkyyttä!
Kotiläksyksi saatiin luoksetuloharjoittelua ja paikkamakuun harjoittelua.
______________________________________________________________
Torstaina oli vuorossa liikkeestä seisomaan jääminen, kaukokäskyt ja liikkeestä maahanmeno.
Aada osaa jo suhteellisen hyvin jäädä seisomaan liikkeestä. Sain jo vaikeuttaa liikettä niin, että jätän Aadan seisomaan ja jatkan itse normaalisti matkaa (tätä ennen olen seiso-käskyn jälkeen kääntynyt koiraa päin ja palkannutpalkannutpalkannut). Tässä takapalkka toimii meillä loistavasti!
Kaukokäskyissä seison vielä ihan Aadan edessä. Istumaannousuun treenataan vielä lisää sähäkkyyttä.
Nakuna on hyvä olla. |
Aada sai kouluttajalta kehuja, kun on niin noheva. No onhan se noheva. :) Se on siitä huippu, kun se oppii asiat niin nopeasti ja me päästään etenemään asioissa aika vauhdilla. Olisi kiva tulevaisuudessa käydä kokeessa, mutta sitä ennen minä tarvitsen paljon harjoitusta. Miun tekeminen ei ole vielä niin varmaa, vaikka Aada jo asiat osaisi. Tarvitsen enemmän kokemusta ennen kuin ilmoitan meidät kokeeseen. Miun luonne ei anna periksi, että mentäisiin kokeeseen "keskeneräisinä". Toko on mahtava laji kaikessa tarkkuudessaan ja pilkunviilauksessaan. Ja miehän rakastan pilkunviilausta! Ja mikä parasta, tätä lajia on helppo harrastaa, koska Aada on niin yhteistyöhaluinen ja noheva.
lauantai 10. syyskuuta 2016
Nakupöllö
Aada sai taas uuden lookin!
Antaa muuten nykyään trimmata tosi hyvin! Ei juurikaan tarvinnut pidellä paikoillaan eikä se sen suuremmin rimpuillutkaan. Jopa pään ajelu sujui suhteellisen vaivattomasti, vaikka tavallisesti se on haastavin osuus (erityisesti kuonon seutu).
Hirmuisen hassu rimpula. Menee jonkun aikaa, kun taas silmä tottuu uuteen koiraan. :)
Antaa muuten nykyään trimmata tosi hyvin! Ei juurikaan tarvinnut pidellä paikoillaan eikä se sen suuremmin rimpuillutkaan. Jopa pään ajelu sujui suhteellisen vaivattomasti, vaikka tavallisesti se on haastavin osuus (erityisesti kuonon seutu).
Hirmuisen hassu rimpula. Menee jonkun aikaa, kun taas silmä tottuu uuteen koiraan. :)
perjantai 9. syyskuuta 2016
Tokon jatkokurssi #1 ja #2
Syyskuu paukutellaan nyt tokossa kaksi kertaa viikossa. Siellä on tosi mukavaa käydä, varsinkin kun on kävelymatkan päässä. Kivaa vaihtelua, kun ei tarvii aina lähteä autolla harrastuksiin. Aadakin on lenkin jälkeen paljon rauhallisempi ja jaksaa keskittyä paremmin tokoon.
Tiistain tokossa treenattiin perusasentoa, eli vasemmalla puolella istumista. Ensin otettiin askel eteen ja pyydettiin sivulle. Aika hyvin Aada jo tajusi seurata vieressä ja oli skarppina. Sen jälkeen vaikeutettiin ja tehtiin vasemmalle käännöstä. Se ei sitten mennytkään ihan niin hyvin, koska minä olen töhöpää. Minä annan vielä liikaa kädellä apuja, kun niitä pitäisi jo alkaa häivyttää pois. Ne on miulla jo lihasmuistissa, niin yritäppä päästä niistä eroon. :D Mutta kyllä tää sitten kotona alkaa rullaamaan, kun kerkiän kunnolla ja rauhassa harjoitella. Kotiläksyksi saatiin opettaa koira seisomaan etutassut korokkeella ja sen avulla käyttämään takajalkojaan. Aadahan osaa tämän jo, joten mie rupeen sen kanssa opettelemaan perusasentoon tulemista silleen, että Aada pyörähtäis viereen takajalkojaan käyttäen. Etujalat pysyvät siis suht paikallaan korokkeella.
Torstain tokossa jatkettiin perusasennossa vasemmalle kääntymistä. Nyt viimein hiffasin, mitä minun pitää käsilläni tehdä ja sehän rupesi vallan sujumaan! Sen jälkeen treenattiin täyskäännöstä. Se on helppo, kun teen sen vielä imuttamalla. Sitä voisi kokeilla lelun kanssa myös, niin saa lisää tehokkuutta käännökseen. Viimeisenä harjoiteltiin noutokapulan pitoa. Noutokapula jäi minulla tällä kertaa kotiin, joten tein lelun kanssa. Kotiläksyksi saatiin jatkaa noutokapulan pitoa.
Tiistain tokossa treenattiin perusasentoa, eli vasemmalla puolella istumista. Ensin otettiin askel eteen ja pyydettiin sivulle. Aika hyvin Aada jo tajusi seurata vieressä ja oli skarppina. Sen jälkeen vaikeutettiin ja tehtiin vasemmalle käännöstä. Se ei sitten mennytkään ihan niin hyvin, koska minä olen töhöpää. Minä annan vielä liikaa kädellä apuja, kun niitä pitäisi jo alkaa häivyttää pois. Ne on miulla jo lihasmuistissa, niin yritäppä päästä niistä eroon. :D Mutta kyllä tää sitten kotona alkaa rullaamaan, kun kerkiän kunnolla ja rauhassa harjoitella. Kotiläksyksi saatiin opettaa koira seisomaan etutassut korokkeella ja sen avulla käyttämään takajalkojaan. Aadahan osaa tämän jo, joten mie rupeen sen kanssa opettelemaan perusasentoon tulemista silleen, että Aada pyörähtäis viereen takajalkojaan käyttäen. Etujalat pysyvät siis suht paikallaan korokkeella.
Torstain tokossa jatkettiin perusasennossa vasemmalle kääntymistä. Nyt viimein hiffasin, mitä minun pitää käsilläni tehdä ja sehän rupesi vallan sujumaan! Sen jälkeen treenattiin täyskäännöstä. Se on helppo, kun teen sen vielä imuttamalla. Sitä voisi kokeilla lelun kanssa myös, niin saa lisää tehokkuutta käännökseen. Viimeisenä harjoiteltiin noutokapulan pitoa. Noutokapula jäi minulla tällä kertaa kotiin, joten tein lelun kanssa. Kotiläksyksi saatiin jatkaa noutokapulan pitoa.
lauantai 3. syyskuuta 2016
JUN EH, JUK3
Huh, nyt on näyttelyt ohitse ja hyvinhän nuo menivätkin. Saatiin EH, Erittäin Hyvä, ja sijoituttiin junioriluokan kolmosiksi (joissa tosin oli vain neljä osallistujaa ;)). Espanjanvesikoiria oli yhteensä 16, joista uroksia oli tosi vähän ja narttujenkin junioriluokassa vain neljä osallistujaa. Sää oli onneksi mitä mahtavin ja näyttelyalue oli tosi kiva, tilava ja viihtyisä!
Tuomari Jouko Leiviskän arvostelu:
"Kookas sukupuolileimaltaan urosmainen, vielä ilmava. Erittäin taitavasti esitetty. Hieman pitkä kuono-osa, joka voisi olla täyteläisempi, kapeahko kallo, hieman litteä runko, riittävä reisi ikäisekseen. Hyvä turkin laatu. Erittäin luottavainen luonne. Kapeahkot takaliikkeet jotka voisivat olla tehokkaammat."
Olet erittäin erittäin iloinen ja ylpeä! :) Aada ei pelännyt ollenkaan tuomaria, joten torstain treeneistä oli iiiso hyöty! Se ravasi tosi hyvin ja seisoi tosi maltillisesti. Ei olisi enää paremmin voinut mennä!
Kohta lähtee koiralta taas karvat. Kyllä se lyhyt turkki on vaan meikäläisen mieleen. Ainakin nyt aion heti nipsaista otsatukan veks, niin saadaan kauniit silmät taas esille. :)
Miun ilmeet on taas ihan omaa luokkaansa, joten katselkaa mieluummin koiraa. :) |
Tuomari Jouko Leiviskän arvostelu:
"Kookas sukupuolileimaltaan urosmainen, vielä ilmava. Erittäin taitavasti esitetty. Hieman pitkä kuono-osa, joka voisi olla täyteläisempi, kapeahko kallo, hieman litteä runko, riittävä reisi ikäisekseen. Hyvä turkin laatu. Erittäin luottavainen luonne. Kapeahkot takaliikkeet jotka voisivat olla tehokkaammat."
Olet erittäin erittäin iloinen ja ylpeä! :) Aada ei pelännyt ollenkaan tuomaria, joten torstain treeneistä oli iiiso hyöty! Se ravasi tosi hyvin ja seisoi tosi maltillisesti. Ei olisi enää paremmin voinut mennä!
Tältä meidän prinsessa näytti vielä perjantaina ennen pesua. Heti kun silmä vältti, neiti kävi tönkämässä kukkapenkkiä... |
torstai 1. syyskuuta 2016
Näyttelyihin valmistautumista
Saatiin vielä mahdollisuus harjoitella kopeloimista ennen lauantain näyttelyä. Käytiin tänä iltana hallin pihalla näyttelytreeneissä. Porukkaa oli tosi vähän ja paikalla oli kaksi kouluttajaa, joten saatiin tositosi paljon hyvää harjoitusta!
Aadaa erityisesti jännittää takapään kopelointi. Se ei ole rentona ja kurkuilee taakseen. Kouluttaja kävi monta kertaa kropan läpi ja minä palkkasin ja kehuin. Lopulta se rentoutui ja muuttui omaksi höpsöksi itsekseen. Rupesi jopa häntä heilumaan, kun "tuomari" lähestyi.
Molempien kouluttajien kohdalla oli sama juttu. Ensin jännitti ja lopussa rentoutui kun tajusi, ettei tämä ole sen kummempaa.
Saatiin tosi hyviä neuvoja ja molemmat sanoi, että tämä on ihan yleistä mörköilyä tämän ikäisillä. Varsinkin kun Aada ei mitenkään ihmispelkoinen ole ja tänään jännitys oli niin lievää, että harjoittelemalla menee varmasti ohi. :)
Nyt ainakin suurinpiirtein luulen tietäväni miten pitelen koiraa, että tuomari voi rauhassa tutkia sen. Mikä parasta, sain itse mielenrauhan ja nyt näyttelyihin on paljon kivempi mennä, kun olen valmistautunut.
Suhteellisen jylhät lenkkimaisemat meidän koirakamun kotihuudeilla. |
Molempien kouluttajien kohdalla oli sama juttu. Ensin jännitti ja lopussa rentoutui kun tajusi, ettei tämä ole sen kummempaa.
Saatiin tosi hyviä neuvoja ja molemmat sanoi, että tämä on ihan yleistä mörköilyä tämän ikäisillä. Varsinkin kun Aada ei mitenkään ihmispelkoinen ole ja tänään jännitys oli niin lievää, että harjoittelemalla menee varmasti ohi. :)
Nyt ainakin suurinpiirtein luulen tietäväni miten pitelen koiraa, että tuomari voi rauhassa tutkia sen. Mikä parasta, sain itse mielenrauhan ja nyt näyttelyihin on paljon kivempi mennä, kun olen valmistautunut.