Ja taas monttu auki mätsäreissä

Nimittäin Aada pelkäsi toistamiseen tuomaria. Ja tuomari oli nainen.

Käväistiin siis keskiviikkona mätsäreissä. Pentuluokassa oli osallistujia lähemmäs 50, eli ihan älyttömästi.

Aada käyttäytyi taas hyvin (on kyllä mahtavaa, miten hyvin se handlaa tuommoiset tilanteet), kehässä se ravasi hyvin ja seisoikin ihan ok. Mutta kun tuomari tuli tekemään tuttavuutta, Aada muuttui taas epäluuloiseksi. Hampaat se antaa aina katsoa hyvin (ainakin vielä..), mutta tuomarin kopeloidessa se ei halunnut pysyä paikallaan ja nojasi minuun. Hitsit, kun olisin älynnyt kysyä tuomarilta neuvoja, mutta siinä tilanteessa olin taas niin hämmentynyt ja ihmeissäni, etten tajunnut.

Hyvä kun tuli tuokin nyt nähtyä, että pelkästään miestuomarit eivät herätä kauhua. Aada on vissiin pistänyt uutta vaihdetta teinielämään. Mitään muuta selitystä en keksi näin äkkinäiselle mielenmuutokselle. Ennen Aada ei ole liiemmin välittänyt tuomarin läsnäolosta, vaan pikemminkin on tykännyt.. Hohhoijaa. Pitää nyt tulevaisuudessa treenata tätä kopelointia lisää ja ruveta käymään taas näyttelytreeneissä kunhan ne alkaa.

"Olempa minä pätevä"

Viikon päästä näyttelyt ja tässä jamassa ollaan. Hmm.. Ei todellakaan ihan sitä, mitä näyttelyihin ilmoittautuessa ajattelin. :D Hieman tulee hikiset paikat, koska A) en osaa kunnolla vielä esittää koiraa ja B) en varsinkaan osaa esittää pelkäävää koiraa. Mutta shit happens, elämä jatkuu!

Mönkään menneet mätsärit

Kävin keskiviikkona PoKSin järjestämissä mätsäreissä, joka oli epävakaisesta säästä johtuen sisällä hallissa (aluksi piti olla pihalla). Ne alkoivat vasta klo 19, joten odotettavissa oli, että myöhään iltaan niissä menee.

Odoteltiin vajaa kaksi tuntia omaa vuoroamme. Aada otti odottelun tapansa mukaan tosi lunkisti ja oli ihan mukavaa seurata kehiä ja katsella muita koiria. Kehässä sitten ei todellakaan loistettu! Aada jostain ihmeellisestä syystä pelkäsi ja pälyili tuomaria, ei suostunut seisomaan kunnolla ja juoksikin tosi jäykästi! Olin ihan äimän käkenä, koska tätä ei ole koskaan aiemmin tapahtunut! Meillä meni niin päin pyllyä, kuin meillä vain voi mennä. :( Saatiin meidän ensimmäinen sininen nauha.

Kun päästiin pois kehästä, ajattelin että Aada on vissiin vaan väsynyt (kello oli jo vaille yhdeksän ja Aada siirtyy tavallisesti yöpuulle ennen kahdeksaa). Teki mieli jo lähteä kotiin, mutta päätin jäädä kuitenkin odottelemaan vielä sinisten kehää ja siinä odotellessa yritin vähän herätellä Aadaa, leikin sen kanssa ja seisotin sekä juoksutin. Aada juoksi tosi nätisti ja seisoikin ihan ok. Mutta sinisten kehässä, kun se näki sen miestuomarin, se muuttui taas epäluuloiseksi, ei suostunut seisomaan paikoillaan ja pälyili tuomaria.. Höh, höh ja höh! Yllättäen ei sijoituttu ja päästiin vihdoinkin lähtemään kotiin! :D

Oli vissiin Aadalla planeetat vähän väärässä asennossa tai jotain.

Olin yllättävän pettynyt! En olisi uskonut, että otan leikkimielisen tapahtuman noin tosissaan. Tuntui, että meni rahat ihan huithait-hukkaan, kun ennen osallistumista olin täysin orientoitunut ja innostunut siitä, että pääsisin nyt kunnolla harjoittelemaan Aadan seisottamista. Ei käynyt missään määrin mielessäkään, että Aada voisi pelätä tuomaria!

Aadalla oli ekaa kertaa miestuomari. Hän ei ollut millään tavalla pelottavan/erilaisen näköinen ja hän oli vielä oikein mukava. Olisiko Aada muka niin herkkis, että mies tuomarina oli sille liian outoa? Siinä tapauksessa ollaan aika liemessä, koska syyskuun näyttelyissä meillä on miestuomari. Jos se näyttelyissäkin nyt käyttäytyy noin, koska tuomari nyt vaan sattuu olemaan mies, niin en voi sieltäkään kovin kummoista odottaa. :D Sitten vasta ketuttaakin, kun maksan 35 e siitä, että tuomari vaan sattuu olemaan mies ja siksi Aadaa nyt ei vaan huvita esiintyä. Joo, onneks en hirveen tosissaan taas ota.. Nyt sain taas mukavan stressin tästä(kin) asiasta. :D

Tai sitten ajankohta oli vaan väärä. Jospa Aada oli niin väsynyt ja halusi mennä nukkumaan. Olihan edellisenä iltana se tokon alkeiskurssi, mutta ei se kyllä niin väsyttävä tapahtuma ollut, että voisi Aadaan vaikuttaa(?).

Match show

Osallistuttiin keskiviikkoiltana Joensuun Agilityurheilijoiden järjestämään match showhun. Ilma oli aurinkoinen ja todella kuuma. Kehät oli laitettu asvaltille, mutta onneksi lähellä oli varjoja ja nurmialuetta, missä sai odotella vuoroaan. Loppua kohden aurinko alkoi laskea jo niin alas, ettei se enää kuumottanut (ja kehätkin menivät kokonaan varjoon). Aika hikistä touhua oli joka tapauksessa. Kiitos kuvista ja videoista Ellille! :)

Kuvat on napattu videosta, joten laatu on sen mukaista. :)

Paikalla oli paljon porukkaa, pentuluokassa (missä me oltiin) oli 29 koiraa. Ensin mentiin kehään pareittain (pariksemme sattui muuten toinen epsanjalainen :)) ja saatiin punainen nauha, mutta punaisten nauhakehässä ei tullut sijoitusta. Nyt ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampi.

Aada meni parhaiten tähän mennessä! Se käyttäytyi tosi hyvin ja rauhallisesti (sen perusalkuhökellyksen jälkeen), eikä kehässäkään välittänyt muista koirista. Ei edes ympyrää ravatessa yrittänyt laukata tai pyrkiä edessä tai takana olevan kanssa leikkiin. Se jaksoi seisoa maltillisesti, eikä pyörinyt tai istunut tai muuten vain hökeltänyt. On toi kyllä semmonen höntsöpöntsä, niin ihana. Olin tosi ylpeä. :)

Miun pitäis oppia laskemaan tuo käsi alas, niin Aada ei koko ajan tillottaisi minua silmiin.

Tässä mennä hölkytellään punaisten kehässä.

Tuomari oli tällä kertaa erittäin perusteellinen ja huolellinen. Hän katsoi ihan rauhassa jokaikisen, eikä kiirehtinyt. Hän tunnusteli Aadankin ihan nenästä hännänpäähän, ihan kuin oikeissa näyttelyissä. Se oli tosi hienoa! Sai (kerrankin) tosi hyvää harjoitusta. Aada antaa hyvin katsoa hampaat, mutta kopelointia on harjoiteltu niin vähän, että se tavallisesti pyllähtää istumaan. Nyt se kyllä malttoi seistä, vähän alkoi peppu vajota maata kohti, mutta sain sen pysymään seisaallaan.

Ensi tiistaina alkaa tokon alkeiskurssi. En malta odottaa! Ihanaa aloittaa taas säännöllinen harrastus ja kotonakin varmasti riittää puuhaa, kun harjoitellaan kurssin asioita. Kävin ennen mätsäreitä Mustista ja Mirristä ostamassa noutokapulan, jota tarvitaan jossain vaiheessa kurssia. Saipa sitäkin etsiä kissojen ja koirien kanssa, kun kävin kyselemässä noutokapulaa kolmesta eri liikkeestä ja kaikissa oli loppu. :D Onneksi Musti ja Mirri pelasti.

Kurainen lauantai

Käytiin tänään sateisesta säästä huolimatta Joensuun 4H-yhdistyksen järjestämässä match showssa. Samaan aikaan olisi ollut toisetkin mätsärit sateen suojassa parkkihallissa, mutta halusin mennä näihin, koska serkkuni oli mukana järjestämässä tapahtumaa. Oli lähellä, ettei tapahtumaa peruttu, koska sää oli yksinkertaisesti ihan hirveä.

Ei ollut kyllä fiilikset korkealla. Minun iso ja roikkuva sadetakki oli koko ajan tiellä, en saanut nameja taskusta, märkä numerolappu tuhoutui, housut oli täynnä koiran kuraisia tassunjälkiä ja yleinen ilmapiiri oli jotenkin masentava. Aada oli meistä ainoa, jolla näytti olevan hauskaa. Märkä ja kurainen koira hyppi, loikki ja säntäili joka paikkaan. Voi pikkuinen junnuni.

Just tässä kuvassa kaivelen niitä #!?¤%&:n nakkeja taskusta

Aada löysi myös epsanjalaisen kaverin. :) Sen kanssa se olisi mielellään skabaillut kerran jos toisenkin.

Oli kyllä aivan mahtava tapaus hänkin.

"Annas kun vähän mottasen"

Osallistujia oli erittäin vähän, joten selvittin kotiin parissa tunnissa. Pentuluokassa, johon me osallistuttiin, oli 5 osallistujaa. Eli palkinnoille pääseminen oli aika selvää. Saatiin ekaksi punainen nauha ja punaisten nauhakehässä meitä oli kolme. Sijoituttiin toisiksi, eli PUN2 jälleen kerran. Palkinnoksi saatiin valkoinen pipo ja luu.

Lisää kuvia mätsäreistä

Tässä vielä muutama kuva eilisistä mätsäreistä. Kiitos kuvista Milja Honkanen ja Elli! :)

Aadan leikkikamu :)

Minä antamassa viime hetken vinkkejä Aadalle

"Mami käski, että kehässä laukataan"

Aada natustelee punaisen nauhan palkintoaan.

Nauhakehässä kaivellaan viime hetken herkkuja.

Helatorstain viettoa

Tänään käytiin Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen järjestämässä match showssa. Saatiin vähän treeniä, ettei pääse kummaltakaan unohtumaan miten kehässä käyttäydytään. :) Osallistuttiin nuorten luokkaan, jonka ikähaitari oli 9-24 kk.

Odotellaan mätsäreiden alkamista.

Ilma oli mitä mahtavin! Tosin olin vähän ylipukeutunut, kun ei millään mene tähän aikaan vuodesta jakeluun, että päivän mittaan lämpö kohoaa. Seurassamme oli myös uusia koiratuttavuuksia, schipperke narttu ja glen of imaalinterrieri uros. Schipperke oli hauskaa leikkiseuraa vuoroa odotellessa. :)

Nuorten luokan kehässä meni hyvin ja saatiin punainen nauha. Meidän vastusparina oli muistaakseni labradorinnoutaja. Aada oli kuumuuden takia vähän laiska ja antoi itsestään rauhallisemman kuvan, mitä se todellisuudessa on. :)

Tovi siinä sitten meni odotellessa nuorten luokan päättymistä. Osallistujia nuorten luokassa oli kuitenkin aika paljon, en tarkalleen muista, mutta olisiko ollut vähän reilu 30..? Kun kaikki nuorten luokassa oli jaettu punaisiin ja sinisiin, alkoivat nauhakehät, joissa palkitaan kummastakin 4 parasta.

Me sijoituttiin toisiksi, eli saatiin PUN2! :D Olin tosi yllättynyt, mutta Aada käyttäytyikin tosi hyvin ja rauhallisesti tänään, joten on palkintonsa ansainnut.

 

Palkinnoksi me saatiin pussukka, joka sisälsi makupaloja, dentastixeja, kuivatun korvan, kakkapusseja ja vihreän t-paidan, jossa on Royal Caninin logo (se oli kuvan ottohetkellä minulla päällä, siksi ei kuvassa). Kolmen ja puolen tunnin reissu ei ainakaan mennyt hukkaan. ;)

Aadaakin kiinnosti poseeraus ihan sikana!

Aadan ensimmäiset mätsärit

Tänään käytiin pyörähtelemässä Aadan kanssa match showssa.

Ilmoittauduin mätsäreihin hyvin jännittyneenä. Kyseessä oli meidän molempien ensimmäinen match show ikinä. Minä olen kyllä ollut monesti mätsäreissä mukana, mutta en ole koskaan käynyt koiran kanssa kehässä. Epäilin, että tämä ei tulisi olemaan Aadalle ehkä miellyttävin kokemus, koska tunnelma hallissa on yleensä vähän kaoottinen ja ahdas. En myöskään ollut varma, miten Aada suhtautuisi nähdessään paljon vieraita, monen kokoisia ja äänekkäitä(kin) koiria.

Porukkaa oli tällä kertaa kuitenkin tosi vähän, liekköhän kovalla pakkasella jotain tekemistä asian kanssa (hallissa on kuitenkin lämmin, noin +10 astetta). Alkuun Aadaa vähän jänskätti, mutta tosi nopeasti se rentoutui ja otti hänelle tyypillisen "rakastan kaikkia ja kaikkea" -vaihteen päälle. Eli samaa hökeltämistä se meidän meno oli kuten aina. :) Se olisi halunnut leikkiä kaikkien koirien kanssa, kävi nuuskimassa ja tekemässä tuttavuutta jopa isoihin koiriin ja oli tosi innokas ja iloinen. Tuo koira se yllättää minut aina (positiivisesti). :D

Eka mentiin kehään pareittain. En kuollaksenikaan muista minkä näköinen pentu oli meidän kanssamme kehässä, eikä hajuakaan miten se siellä käyttäytyi koska keskityin meidän suoritukseen ja yritin pitää Aadan edes jotenkin kasassa. Aada ravasi ihan nätisti ja seisoikin ihan maltillisesti. Tuomari kävi meidän luona ja yritti katsoa hampaat, mutta Aada ei antanut, koska tuomari oli juuri laittanut käsidesiä ja sen haju sai Aadan kiemurtelemaan lattialla. :D Tuomari sitten pyysi, että minä näytän penskan hampaat. Muuten Aada oli oma ihana itsensä, antoi tuomarin tutkia ja pusutteli naamaa. Lähdettiin kehästä punainen nauha kädessä, eli saatiin se parempi.

Punaisten ryhmässä ei sitten mennyt enää niin hyvin. Koiria oli kehässä paljon enempi ja sehän vasta Aadaa riemastuttikin. Kehän ympäri ravaus meni mielestäni ihan hyvin, mutta rivissä seisominen ei enää onnistunutkaan. Se oli lähinnä pyörimistä ja ei millään oltaisi maltettu. Aada oli myös jo vähän väsynyt kaikesta siitä hälinästä, eikä se halunnut taikka jaksanut keskittyä nameihin. Lähdettiin kehästä tyhjin käsin, mutta pää täynnä intoa. :)

Oli niin hauskaa, että pakko mennä seuraaviinkiin mätsäreihin, kunhan semmoisia järjestetään. Nyt tiedän mitä asioita minun pitää Aadan kanssa treenata. Tarvitaan rutkasti lisää seisomisharjoitusta ja keskittymiskykyä. :)