Talven pikkupaakut. |
Tänään oli arkitottelevaisuus ja siellä aloitettiin tuttuun tapaan luoksepäästävyydellä. Tällä kertaa käteltiin kouluttajan kanssa, Aada syöksähti kouluttajaa päin vain kerran, muuten malttoi istua vieressä. JES!
Sitten harjoteltiin peruuttamista ja eteen-käskyä. Peruuttamista treenattiin niin, että omalla kropalla "painostettiin" koiraa peruuntumaan ja aina kun otti yhdenkin askelen taakse, heitettiin palkka koiran taakse. Namia ei saanut antaa kädestä, koska se kuulemma sekoittaa koiraa, kun pitää peruuntua mutta nami tuleekin edestä. Minun nakit ja namit tuppaantuivat maastoutumaan keinonurmeen, niin osa ajasta meni Aadalla etsiessä nameja, eikä se sitten oikein hokannut sitä juttua. Kotona se on helpompi opettaa, kun lattialta löytyy namit helpommin.
Aada matkusti junassa jo varsin tottuneesti. :) |
Eteen-käskyä varten saatiin namialustat (= rasian kannet), jonka päälle käytiin koiran kanssa laittamassa nami. Sitten mentiin koiran kanssa kauemmas ja päästettiin namialustalle samalla kun sanotaan eteen. Aada ei jostain syystä innostunut tästä. Ensin se selvästi yhdisti tämän "ei ota" käskyyn, eikä yhtään tykännyt kun vedin sitä mukanani kauemmas. Into katosi heti ja häntä meni alas. Lopulta se kyllä tajusi jutun jujun, mutta ei se samalla innolla tätä tehnyt kuin kaikkea muuta.
Viimeisenä vielä hauska ohitusharjoitus. Muodostettiin iso ja pieni ympyrä. Pieni ympyrä oli isomman ympyrän sisällä, kaikilla koira vasemmalla puolellaan. Me oltiin Aadan kanssa ulommassa ympyrässä. Pieni ympyrä käveli myötäpäivään ja isompi vastapäivään, eli jatkuvasti tuli koira vastaan. Kun kouluttaja sanoi seis, pysähdyttiin ja käskettiin koira istumaan (tai maahan, miten itse tykkää) ja taas jatkettiin matkaa. Kaikilla meni hiton hyvin! Aadakin vähät välitti muista, seurasi vaan nätisti vierellä ja katse tiukasti minussa. On meillä vaan huippuryhmä. :)