Viikko sitten sunnuntaina vietettiin kaveripariskunnan kanssa aurinkoinen päivä Lieksassa Ruunaalla. Päivän suunnitelmamme oli, että pojat kalastavat sillä välin, kun me kaverini kanssa käydään patikoimassa. Kaverimme olivat ennalta katsoneet meille sopivan lenkin ja tulostaneet kartan. Pojat sitten jättivät meidät matkan varrella tälle polulle, josta kalastuspaikalle oli matkaa noin 7 km. Oli tosi jännittävää lähteä kävelemään metsään, koska emme olleet koskaan aiemmin siellä käyneet. Piti vain luottaa karttaan ja merkattuun reittiin. :)
Reitti oli tosi selkeästi merkattu ja maasto oli suhteellisen helppokulkuinen. Reittimme kulki vaihtelevassa maastossa, ja loppua kohden kuulimme ainakin äänestä päätellen, että kuljemme lähellä koskea. Lopulta polku vei koskelle, ja kuljimme kosken vartta pitkin vielä jonkun matkaa, kunnes löysimme pojat.
Perille päästyämme söimme eväitä ja paistoimme makkarat. Sää oli ihan mahtava ja aurinko lämmitti vielä mukavasti. Aivan ihana päivä! :)
Tästä alkoi meidän matka kohti tuntematonta. Reitti oli pääasiassa tällaista polkua.
Pitkospuitakin oli pieniä matkoja. Ne olivat paikka paikoin aika liukkaat.
Tänään käytiin rally-tokokisoissa JoA:n hallilla Liperissä. Pisteitä saatiin 81/100. Kisapaikalla sain pidettyä tosi hyvin jännitykseni kurissa, ja olin liikkeellä aika varmoin fiiliksin. Rata tuntui kokonaisuudessaan helpolta ja kivalta. Alla kuva tämän päivän alokasluokan radasta:
Kuva vähän tärähtänyt, mutta klikkaamalla isommaksi saa ehkä selvää. :)
Alokasluokka eteni tosi nopeatempoisesti ja me oltiin jo yhdeksäntenä vuorossa. Odotutin Aadaa autossa niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Kun seitsemäs koirakko lähti radalle, kävin hakemassa Aadan hallille. Olisi ehkä pitänyt tuoda se jo vähän aiemmin, koska lähdettiin siitä jo melkein suoraan radalle. Aada oli selvästi vähän hämmentynyt tästä, ja otti vähän häiriötä katsojista ja radalla seisovista tuomarista/muista työntekijöistä.
Tällä kertaa olin kuitenkin ihan tyytyväinen Aadan mielentilaan. Onhan se nyt jo silminnähden ihan erilainen, kuin ekoissa kisoissa! Ei ole siis kesän treenit menneet hukkaan. Kyllä se tänäänkin vähän haahuili seuruussa, haisteli maata ja oli vähän ulalla, että mikäs tämä tilanne oikein on. Toisaalta kyllä sillä oli välillä hyviäkin hetkiä! :) Mutta keskittyminen ja parempi häiriönsieto on selvästikin seuraavat asiat, mitä pitää Aadan kanssa kehittää.
Pisteitä lähti -1 kolmesta kohtaa puutteellisesta yhteistyöstä (eli Aadan haahuilusta vähän siellä sun täällä), -3 pistettä seitsemännen kyltin uusimisesta, -3 pistettä epätarkasti suoritetusta tehtävästä (13. kyltti) ja -10 pistettä yhdeksännellä kyltillä. Jos olisin tajunnut uusia tämän kyltin, oltaisiin saatu paremmat pisteet! Vasta videon katsottuani tajusin, että ei se 270° käännös vasempaan nyt taaskaan mennyt ihan niinkuin strömsössä. :D
Tuomari Pia Heikkisen kommentti tuloslapussa: "Ajoittain hyvin toimivaa yhteistyötä".
No mitenkäs meillä. Rally-tokotreenit ovat menneet viime aikoina aika mukavasti. Olen nyt muutaman viikon ajan tehnyt tosi lyhyitä treenejä lelulla palkaten. Kokeilin tiistaina pienryhmätreeneissä tehdä nyt useamman kyltin kerrallaan ilman palkkaa ja olin kyllä tosi tyytyväinen Aadan mielentilaan. Saa vaan nähdä vaipuuko se kisoissa taas lahnaksi, mutta sittenpä se nähdään!
"TÄYDELLINEN koiran peti", tuumii Aada.
Nyt vaan huomaa, kun vire on korkeammalla, alkaa tekniikka prakailla. Seuraamisessa se edistää välillä aika lailla. Käännöksissä Aada lähtee pyörimään ylimääräisiä kierroksia. Ja tietyissä liikkeissä se alkaa ennakoimaan. Esimerkiksi nyt sillä on joku ihmeellinen fiksaatio tulla minun sivulle takaa kiertäen. :D Se tarjoaa sitä koko ajan. Ihan. Koko. Ajan. Nyt sitten pitää tehdä paljon tavallisia sivulletuloja, ettei se rupea kisoissa kiertämään minua takaa silloin kun ei nimenomaan pitäisi.
Elikkä tulevan viikon aikana erinäisiä tekniikoita hiotaan nyt ihan rauhassa nameilla. :) Löysin muuten taannoin googlettamalla ihan tosi mahtavan ja yksinkertaisen treeninamiohjeen. Jauhelihasta (tai mistä vaan lihasta) ja kananmunasta tehdään taikina, ja tyrkätään lätkä uuniin. Aada on ihan höpelönä näistä. Tänään tein näitä pitkästä aikaa, ja otin muutaman askeleen seuraamista, käännöksiä ja eteentuloja. Nameja jäi vielä moniin moniin tuleviin treeneihimme. :)
Tutustuimme muuten rally-tokokurssilla erääseen ihastuttavaan espanjanvesikoiraan. Selvisi, että olemme melkein naapureita, joten sovittiin treffit. Aadalla ja hänen uudella koirakamullaan synkkasi tosi hyvin, ja he saivat aikaan erittäin vauhdikkaat leikit. Toivottavasti otetaan joskus uusiksi. :)
Viimeisellä kurssikerralla puhuttiin vähän voittajaluokan liikkeistä, mm. oikealla puolella seuraamisesta. Sitäkin olisi hyvä jo vähitellen ryhtyä opettelemaan, jos joskus vielä voittajaluokassa kisataan. Harjoiteltiin aluksi vähän oikealle sivulle tulemista, ja sen jälkeen treenattiin merkille pysähtymistä, joka taas tulee mestariluokassa. Hyvin päästiin alkuun molemmissa, harjoitukset jatkunee sitten kotona. :)
Aada odottaa kärsimättömänä milloin päästään treenaamaan.
Lopuksi meillä jokaisella oli pieni henkilökohtainen koulutushetki, jossa sai kysyä neuvoa johonkin ongelmaan. En keksinyt enää mitään varsinaista ongelmaa alokasluokan liikkeissä, koska ollaan saatu niihin jo niin hyvät eväät tämän kurssin aikana. Pyysin kouluttajaa ohjeistamaan minulle, kuinka opettaisin kätevimmin istumasta seisomaan nousun (tätä tarvitaan ainakin avoimen luokan kyltissä "Istu, seiso, kierrä koira"). Päästiin siinäkin jo muutamalla toistolla tosi hyvälle alulle.
Olen kyllä tosi tyytyväinen, kun ilmoittauduin tälle kurssille. Käteen jäi kyllä niin paljon uutta ja hyödyllistä tietoa. :) Sain tosi kivasti vinkkejä sekä alokas- että avoimeen luokkaan.
Parin viikon päästä olisi sitten kisat. Mielenkiintoista nähdä, onko meillä tullut kehitystä itse kisatilanteeseen.
Lauantaina oli kaunis varhaissyksyinen (mutta pitkästä aikaa aurinkoinen) päivä. Täydellinen päivä trimmata koira ulkona. Kyllä vaan omaa silmää miellyttää tuo lyhyt turkki. Ja onhan se paljon käytännöllisempikin meidän arjessa.
Vielä aion kerran tämän vuoden puolella turkin ajella. Ajatuksenani on kevättalvella (ja ehkä vähän keväämmälläkin?) käydä näyttelyissä, joten turkin olisi hyvä kasvaa vähintään neljä kuukautta ennen kauneuskehiä.
Tällä kerralla meillä oli kuuden kyltin rata (jos nyt oikein muistan), jossa oli mukana myös muutama avoimen luokan liike. Radalla oli seuraavat kyltit:
- Istu, käännös oikeaan, istu
- Koira eteen, vasemmalta sivulle
- Koira eteen, 1 askel peruuttaen, 2 askelta peruuttaen, 3 askelta peruuttaen
- Istu, käännös vasempaan, istu
- Koira eteen, oikealta sivulle
- Istu, täyskäännös vasempaan
Itsenäisesti harjoiteltavina liikkeinä oli kaksi avoimen luokan kylttiä, jotka olivat hyppy ja istu, askel oikealle, istu.
Radalla päästiin tekemään paljon eteentuloja, joissa ollaan jo aika kivasti kehitytty. Aada hallitsee jo hyvin liikeradan, joten minun pitäisi seuraavaksi pienentää hiljalleen käsiapua. Pääsin myös näyttämään kouluttajalle meidän takeltelevaa Koira eteen, 1 askel peruuttaen, 2 askelta peruuttaen, 3 askelta peruuttaen. Aada seuraa edessä vähän seilaten, joten sain ohjeeksi harjoitella peruuttamista imuttamalla nami kädessä samalla, kun otan askelia taakse ja sanon meidän eteentulokäskyä.
Toinen ongelmamme liittyi vähän vireeseen. Kouluttaja nimittäin huomasi, että aina kun minä keskityn radan suorittamiseen ja menen totiseksi, Aadan into katoaa. Aadahan on nimittäin tosi herkkä ja peilaa tarkkaan minun tunnetiloja. Tähän ongelmaan saatiin varsin yksinkertainen ratkaisu: HYMY! Heti kun tein rataa hymyillen, Aadankin ilme muuttui. Joten tästä lähtien teen rally-tokoa ihan mielipuolinen virne naamalla. :D
