Alla radanpätkä, jota Aadan kanssa tehtiin. Ennen kuin päästin edes aloittamaan, Aada suuntasi seinän vieressä olleelle A-esteelle tarjoamaan pysäytyskontaktia, jota ollaan muutamana viime kertana harjoiteltu. Pitihän se palkata. :D Kiva kun edes jotain jää meidän treeneistä päähän. :)
Pienissä pätkissä tehtiin, tosi kivasti meni. Kuutosesteen jälkeinen tiukka käännös putkelle oli haastava. Aada ei tajunnut seurata minun merkkejäni, vaan rallatteli ohi kauempana olevaan putkeen. Tehtiin muutama palkkaus heti kuutoshypyn jälkeen ja lopulta päästiin seiskaputkeen. Siihen olikin hyvä lopettaa.
Harjoiteltiin lopuksi vielä keppejä ohjureilla. Aadalla menee ne jo sen verran hyvin, että ruvetaan seuraavilla kerroilla vähitellen vähentämään ohjureita.
perjantai 24. helmikuuta 2017
maanantai 20. helmikuuta 2017
Me aloitetaan rally-toko
Minä tein itselleni "lupauksen", etten tänä vuonna kävisi uusilla kursseilla. Mutta kappas vaan, on vasta helmikuu ja löysin itseni ilmoittautumasta rally-tokon jatkokurssille. Sen kamalan ja tuskaisen hierontakäynnin jälkeen olen alkanut harkitsemaan agilityn tilalle toista harrastusta, ja mahdollisesti rally-toko voisi olla meille hyvinkin potentiaalinen vaihtoehto. Sitä paitsi kolme lajia (agility, toko ja rally-toko) olisi meille liikaa, joten pakko ruveta karsimaan. Mutta agilityn korvaamista rally-tokolla ei ole vielä lyöty lukkoon, se on vasta ajatustasolla. Aadan tykkää sataprosentttisen varmasti rally-tokosta, koska se rakastaa temppuilua, ja sitähän tämä laji aika pitkälti on. Vähän niinkuin tokokin, mutta rennompaa.
Haluaisin meille harrastuksen, jossa meillä on mahdollisuus kisata. Kisaaminen on hauskaa ja tykkään, että harrastuksessa on mahdollisuuksia asettaa tavoitteita, edetä ja kehittyä. Agilityssä tuskin koskaan Aadan kanssa tullaan kisaamaan ja tokokokeita täällä päin on aika harvoin. Minulla ei ole tällä hetkellä kiinnostusta ajella satojen kilometrien päähän kisojen perässä. Rally-tokokisoja tuntuu olevan monta vuodessa jopa täällä takapajuisessa Joensuussa. Rally-toko on nyt selkeästi muodissa, joten kaipa se on "pakko" mennä virran mukana. :)
Rally-tokoa ollaan vuosi sitten kokeiltu Aadan kanssa arkitapakurssilla ja sunnuntaina 26.2. käyn talkoilemassa ja seuraamassa rally-tokokisoja PoKSin hallilla. Tokotaustallamme pärjätään hyvin jatkokurssilla. Kurssi starttaa sunnuntaina 5.3. ja sisältää viisi kertaa.
Haluaisin meille harrastuksen, jossa meillä on mahdollisuus kisata. Kisaaminen on hauskaa ja tykkään, että harrastuksessa on mahdollisuuksia asettaa tavoitteita, edetä ja kehittyä. Agilityssä tuskin koskaan Aadan kanssa tullaan kisaamaan ja tokokokeita täällä päin on aika harvoin. Minulla ei ole tällä hetkellä kiinnostusta ajella satojen kilometrien päähän kisojen perässä. Rally-tokokisoja tuntuu olevan monta vuodessa jopa täällä takapajuisessa Joensuussa. Rally-toko on nyt selkeästi muodissa, joten kaipa se on "pakko" mennä virran mukana. :)
Rally-tokoa ollaan vuosi sitten kokeiltu Aadan kanssa arkitapakurssilla ja sunnuntaina 26.2. käyn talkoilemassa ja seuraamassa rally-tokokisoja PoKSin hallilla. Tokotaustallamme pärjätään hyvin jatkokurssilla. Kurssi starttaa sunnuntaina 5.3. ja sisältää viisi kertaa.
torstai 16. helmikuuta 2017
Onnistumisia aksassa
Kerrankin miulle jäi tosi kiva fiilis agilitytreenien jälkeen. Tänään meni kaikki niin nappiin. Aada oli niin skarppi, iloinen ja kaikki huomio minussa.
Maanantaina käytiin hieronnassa ja pahimmat jumit oli selätetty. Onkohan Aada siksi välillä aksatreeneissä niin ponneton ja nuuskii paljon maata, koska se on niin jumissa tai lihakset ovat väsyneet/hapoilla. Hieronnan jälkeisenä treenikertana se on aina niin iloinen oma itsensä. Tähän on hyvä kiinnittää huomiota tästä lähtien! Kävin ostamassa maanantain hieronnan jälkeen kauratyynyn hierojan suosituksesta. Pidetään viiden päivän kauratyynykuuri pahimpiin jumikohtiin (persaukset, selkä ja lavat). Lämpimän kauratyynyn pitäisi auttaa lihaksia rentoutumaan ja palautumaan. Aada selkeästi nauttii kauratyynyn lämmöstä. Se rauhoittuu nukkumaan joka kerta, kun asettelen lämpötyynyn sen päälle. Ajattelin, jos ompelisin itse isomman tyynyn, niin saisin hoidettua kerralla isomman alueen. Aion tästä lähtien käyttää kauratyynyä aksatreenien jälkeisinä parina päivänä ja pukea Back On Track -verkkoloimen päälle lämpöhoidon jälkeen.
Tehtiin ensin alla olevaa lyhyttä ratapätkää. Suoritettiin pätkä sekä ykkösesteeltä, että peilikuvana kakkosesteeltä. Tosi hyvin meni, ja Aada sujahti upeasti putkeen jo kaukaa. Ei paljon tarvitse käydä koiraa saattelemassa.
Seuraavalla kierroksella harjoiteltiin puomia ja keinua. Aloitettiin ensin puomista ja harjoiteltiin pysähtymistä kontaktipinnalla. Lähetin Aadan puomille ja se pysähtyi tosi kivasti loppupäähän. Viimeisenä otettiin pari toistoa vielä niin, että lähetin Aadan ensin hypylle ja siitä puomille. Sekin sujui ja hyvin malttoi neiti pysähtyä kontaktipinnalle!
Keinulla käytiin muistelemassa, miltä se epävakaa alusta tuntuikaan. Lähetin Aadan puomille ja Kirsi-kouluttaja piteli keinun alastulopäätä ja laski sitä hitaasti alemmas samalla kun Aada seisoi siinä ja söi nameja kädestäni. Ei se ollut moksiskaan keinusta ja luulen, että pian voidaan taas suorittaa keinu ilman avustajaa. :)
Maanantaina käytiin hieronnassa ja pahimmat jumit oli selätetty. Onkohan Aada siksi välillä aksatreeneissä niin ponneton ja nuuskii paljon maata, koska se on niin jumissa tai lihakset ovat väsyneet/hapoilla. Hieronnan jälkeisenä treenikertana se on aina niin iloinen oma itsensä. Tähän on hyvä kiinnittää huomiota tästä lähtien! Kävin ostamassa maanantain hieronnan jälkeen kauratyynyn hierojan suosituksesta. Pidetään viiden päivän kauratyynykuuri pahimpiin jumikohtiin (persaukset, selkä ja lavat). Lämpimän kauratyynyn pitäisi auttaa lihaksia rentoutumaan ja palautumaan. Aada selkeästi nauttii kauratyynyn lämmöstä. Se rauhoittuu nukkumaan joka kerta, kun asettelen lämpötyynyn sen päälle. Ajattelin, jos ompelisin itse isomman tyynyn, niin saisin hoidettua kerralla isomman alueen. Aion tästä lähtien käyttää kauratyynyä aksatreenien jälkeisinä parina päivänä ja pukea Back On Track -verkkoloimen päälle lämpöhoidon jälkeen.
Tehtiin ensin alla olevaa lyhyttä ratapätkää. Suoritettiin pätkä sekä ykkösesteeltä, että peilikuvana kakkosesteeltä. Tosi hyvin meni, ja Aada sujahti upeasti putkeen jo kaukaa. Ei paljon tarvitse käydä koiraa saattelemassa.
Seuraavalla kierroksella harjoiteltiin puomia ja keinua. Aloitettiin ensin puomista ja harjoiteltiin pysähtymistä kontaktipinnalla. Lähetin Aadan puomille ja se pysähtyi tosi kivasti loppupäähän. Viimeisenä otettiin pari toistoa vielä niin, että lähetin Aadan ensin hypylle ja siitä puomille. Sekin sujui ja hyvin malttoi neiti pysähtyä kontaktipinnalle!
Keinulla käytiin muistelemassa, miltä se epävakaa alusta tuntuikaan. Lähetin Aadan puomille ja Kirsi-kouluttaja piteli keinun alastulopäätä ja laski sitä hitaasti alemmas samalla kun Aada seisoi siinä ja söi nameja kädestäni. Ei se ollut moksiskaan keinusta ja luulen, että pian voidaan taas suorittaa keinu ilman avustajaa. :)
maanantai 13. helmikuuta 2017
Noutokapulaa, estehyppyä ja seuraamista
Jatkettiin viime viikko noutokapulan parissa. Noutokapulan pito on ollut meille helpoin liike tähän mennessä, ja alkaa varmaankin olla jo toistaiseksi aika taputeltu. Puruote on mielestäni hyvä, Aada keskittyy hyvin eikä tiputtele kapulaa. Minun silmääni kerrassaan bueno.
Uutena asiana ollaan harjoiteltu estehyppyä. Olen viritellyt pihalle matalan hyppyesteen harjanvarresta (joka siis on kuitenkin turvallinen viritelmä) ja harjoitellut liikettä sen avulla. Tämäkin liike on aika yksinkertainen, ettei tätä oikeastaan tarvinnut tuolle hyppyhullulle vieteriperseelle opettaa. Ihan ensimmäiseksi Aada katsoi minua onko mamma tullut hulluksi ja miksi harjanvarsi on viritelty keskelle kulkuväylää. Mentiin esteen yli yhdessä pari kertaa, jonka jälkeen houkuttelin Aadaa hyppäämään esteen yli itsenäisesti heittelemällä nameja "hyppyesteen" toiselle puolelle. Ihan muutama toisto riitti tätä rautalangan vääntöä ja se oli sitten siinä.
Ollaan palattu pienen tauon jälkeen takaisin seuraamiseen ja käännöksiin. Seuraamisen alkeita ollaan nyt viime aikoina hinkattu perusasennon pitämisen kautta. Aloitettiin yhdestä askeleesta, ja nyt tehdään muutaman askeleen seuruupätkää kera pysähtymisten ja käännösten. Siitä se hiljalleen hioutuu. Alla on lyhkäinen pätkä meidän treeneistä tältä illalta. Aika kivasti jo menee, itse olen ainakin tositosi tyytyväinen! :) Ihanan äkkiä Aada oivaltaa ja sen kanssa on tosi kivaa treenata! Seuraaminen on liike, jonka edistymisen huomaaminen eniten palkitsee. Ollaan myös otettu harjoitteluun mukaan täyskäännökset, joiden opettelun olen aloittanut namikädellä ohjaamalla. En vain oikein osaa vielä päättää täyskääntyisinkö oikean vai vasemman kautta. Pitänee tässä ajan kanssa kokeilla, kumpi tuntuu luonnollisemmalta ja toimii Aadan kanssa paremmin.
On se vaan rimpula pieni raukka. :D
Uutena asiana ollaan harjoiteltu estehyppyä. Olen viritellyt pihalle matalan hyppyesteen harjanvarresta (joka siis on kuitenkin turvallinen viritelmä) ja harjoitellut liikettä sen avulla. Tämäkin liike on aika yksinkertainen, ettei tätä oikeastaan tarvinnut tuolle hyppyhullulle vieteriperseelle opettaa. Ihan ensimmäiseksi Aada katsoi minua onko mamma tullut hulluksi ja miksi harjanvarsi on viritelty keskelle kulkuväylää. Mentiin esteen yli yhdessä pari kertaa, jonka jälkeen houkuttelin Aadaa hyppäämään esteen yli itsenäisesti heittelemällä nameja "hyppyesteen" toiselle puolelle. Ihan muutama toisto riitti tätä rautalangan vääntöä ja se oli sitten siinä.
Ollaan palattu pienen tauon jälkeen takaisin seuraamiseen ja käännöksiin. Seuraamisen alkeita ollaan nyt viime aikoina hinkattu perusasennon pitämisen kautta. Aloitettiin yhdestä askeleesta, ja nyt tehdään muutaman askeleen seuruupätkää kera pysähtymisten ja käännösten. Siitä se hiljalleen hioutuu. Alla on lyhkäinen pätkä meidän treeneistä tältä illalta. Aika kivasti jo menee, itse olen ainakin tositosi tyytyväinen! :) Ihanan äkkiä Aada oivaltaa ja sen kanssa on tosi kivaa treenata! Seuraaminen on liike, jonka edistymisen huomaaminen eniten palkitsee. Ollaan myös otettu harjoitteluun mukaan täyskäännökset, joiden opettelun olen aloittanut namikädellä ohjaamalla. En vain oikein osaa vielä päättää täyskääntyisinkö oikean vai vasemman kautta. Pitänee tässä ajan kanssa kokeilla, kumpi tuntuu luonnollisemmalta ja toimii Aadan kanssa paremmin.
On se vaan rimpula pieni raukka. :D
lauantai 11. helmikuuta 2017
Torstain aksat ja perjantain trimmit
Edetäämpä nyt kronologisessa järjestyksessä, eli aloitetaan torstain aksatreeneistä hyvinhyvin lyhyesti ja sitten vähän pitempää jaarittelua niinkin ihmeellisestä ja kummallisesta asiasta kuin trimmaamisesta.
Torstaina otettiin Aadan kanssa vähän rennommat treenit. Tehtiin alla olevaa lyhyttä radan pätkää 1-3 ja lopuksi harjoiteltiin putkea pimeästä kulmasta (4) ja sieltä 5-esteelle etenemistä.
Perjantai-iltana oli ohjelmassamme parituntinen karvat-pois-operaatio. Jätin vielä lauantaiaamulle viimeistelyn ja pikkusipistelyn, johon vierähti vielä puolisen tuntia. Nyt on taas suhteellisen nätti koira. <3
Vaikka turkilla alkoi olla jo pituutta, se ei kuitenkaan ollut takkuuntunut muualta kuin pehmeä mahakarva valjaiden kohdalta ja kainalot. Karva alkaa vähitellen muuttua aikuismaisen karkeaksi ja pidentyessään muuttuu hauskaksi korkkiruuvimaiseksi tiukaksi kiharaksi. Myös tummiin täpliin peräpäässä on alkanut ilmestyä vaaleampaa jouhea sekaan, jonka vuoksi ruskeat kohdat alkavat "harmaantumaan".
Voi että miten tykkäänkään tuosta lyhytkarvaisemmasta versiosta. Takkuisen ja hoitamattoman näköisen turkin alta paljastuu pikkuinen, solakka ja virtaviivainen otus. Aadan ilmeikäs naama tulee esiin ja koirasta tulee muutenkin paljon ilkikurisempi. En myöskään tykkää ruoan värjäämästä kuonosta, joka näyttää aina niin limaiselta ja likaiselta.
Nyt kasvatellaan karvat toukokuun näyttelyitä silmällä pitäen. Toivottavasti turkki ehtii kasvaa tarpeeksi. Ihan niin vaikuttavaa turaturkkia se ei kerkeä kasvattelemaan, kuin mitä aikaisemmissa näyttelyissä, mutta luulen että ihan välttävän.
Torstaina otettiin Aadan kanssa vähän rennommat treenit. Tehtiin alla olevaa lyhyttä radan pätkää 1-3 ja lopuksi harjoiteltiin putkea pimeästä kulmasta (4) ja sieltä 5-esteelle etenemistä.
Perjantai-iltana oli ohjelmassamme parituntinen karvat-pois-operaatio. Jätin vielä lauantaiaamulle viimeistelyn ja pikkusipistelyn, johon vierähti vielä puolisen tuntia. Nyt on taas suhteellisen nätti koira. <3
Kuva lähtötilanteesta. Ekana sai kyytiä naamakarvat. |
Vaikka turkilla alkoi olla jo pituutta, se ei kuitenkaan ollut takkuuntunut muualta kuin pehmeä mahakarva valjaiden kohdalta ja kainalot. Karva alkaa vähitellen muuttua aikuismaisen karkeaksi ja pidentyessään muuttuu hauskaksi korkkiruuvimaiseksi tiukaksi kiharaksi. Myös tummiin täpliin peräpäässä on alkanut ilmestyä vaaleampaa jouhea sekaan, jonka vuoksi ruskeat kohdat alkavat "harmaantumaan".
Voi että miten tykkäänkään tuosta lyhytkarvaisemmasta versiosta. Takkuisen ja hoitamattoman näköisen turkin alta paljastuu pikkuinen, solakka ja virtaviivainen otus. Aadan ilmeikäs naama tulee esiin ja koirasta tulee muutenkin paljon ilkikurisempi. En myöskään tykkää ruoan värjäämästä kuonosta, joka näyttää aina niin limaiselta ja likaiselta.
Kakkanaama vs. Jäänaama |
lauantai 4. helmikuuta 2017
Kapulajuttuja
Apua, miten tuo tammikuu meni noin nopeasti!
Ollaan nyt harjoiteltu suhteellisen ahkerasti paikallaan käännöksiä ja ne alkavat mennä molempiin suuntiin jo tosi kivasti ilman käsiapuja! Olen tosi tyytyväinen.
Rupesin seuraavaksi harjoittelemaan noutokapulan pitoa ja noutamisen alkeita. En kuitenkaan hirveästi aio käyttää aikaa noudon opettamiseen, vaan prioriteettimme on kapulan pitäminen, joka on alokasluokan liike. Koen kuitenkin noudon opettamisenkin tarpeelliseksi, koska noutokapulan kanssa puuhailu ja temppuilu tekee kapulasta Aadalle mieluisen.
Kapulan pitämistä ollaan harjoiteltu niin, että tarjoan noutokapulan suuhun ja lisään vähitellen pitoaikaa. Alokasluokassahan koiran pitää pitää kapulaa suussaan noin 5 sekuntia. Olen tähän mennessä vaihdellut aikaa sekunnin ja kymmenen sekunnin välillä. Olen samalla heilutellut käsiäni häiriönä ettei Aada oppisi, että käsieni liike tarkoittaa kapulan tiputtamista. Tässä ollaan edistytty aika nopeasti, eikä eteen ole ainakaan vielä tullut sen kummempia kommervenkkejä. Näissä harjoituksissa pidän palkkaa esillä namialustalla. Aada on paljon innokkaampi ja keskittyneempi, ja säntää äkkiä palkalle luvan saatuaan. Välillä käytän myös lelua.
Tokon jatkokurssilla opetin Aadalle noutokapulan noutoa sheippaamalla ja ajattelin jatkaa samaan malliin. Ensiksi aloitin ihan helpoista perusharjoituksista, koska viime kapulakerrasta on niin pitkä aika. Heitin kapulan lattialle ja naksuttelin ensin siitä, että se katsoo kapulaa, tökkää kapulaa jnejne. Hyvin pian Aada jo muisti homman jujun ja alkoi nostelemaan sitä. Ongelmaksemme tuli, että Aada lähinnä nosti kapulan ja tiputti sen saman tien. Päätin korjata asian ottamalla treeneihimme mukaan aiemmin opettamani tempun lelujen siivoamisen. Eli levitin lelut lattialle, myös noutokapulan, ja palkkasin Aadaa siitä, että se tuo ja tiputtaa esineet pesuvatiin. Kapulan tuomisesta Aada sai ekstrahyvän namin, kun taas muista leluista se sai perusnappulan. Tästä oli apua, sillä Aada alkoi innokkaasti tarjoamaan kapulan kantamista.
Koska tämä on semmoista treeniä, ettei tässä mitään kummempaa tapahdu, niin laitoin videolle vain pari lyhyehköä pätkää meidän kapulan pitotreeneistä. Näissä pätkissä näkyy hyvin meidän tämänhetkinen taso. Lopussa vielä Aada kantaa kapulaa pesuvatiin.
0:00 – 0:47 Kapulan pitoa, minä istun lattialla
0:48 – 1:25 Kapulan pitoa, minä seison edessä
1:26 – 2:04 Aada kantaa noutokapulaa vatiin
Ollaan nyt harjoiteltu suhteellisen ahkerasti paikallaan käännöksiä ja ne alkavat mennä molempiin suuntiin jo tosi kivasti ilman käsiapuja! Olen tosi tyytyväinen.
Rupesin seuraavaksi harjoittelemaan noutokapulan pitoa ja noutamisen alkeita. En kuitenkaan hirveästi aio käyttää aikaa noudon opettamiseen, vaan prioriteettimme on kapulan pitäminen, joka on alokasluokan liike. Koen kuitenkin noudon opettamisenkin tarpeelliseksi, koska noutokapulan kanssa puuhailu ja temppuilu tekee kapulasta Aadalle mieluisen.
Kapulan pitämistä ollaan harjoiteltu niin, että tarjoan noutokapulan suuhun ja lisään vähitellen pitoaikaa. Alokasluokassahan koiran pitää pitää kapulaa suussaan noin 5 sekuntia. Olen tähän mennessä vaihdellut aikaa sekunnin ja kymmenen sekunnin välillä. Olen samalla heilutellut käsiäni häiriönä ettei Aada oppisi, että käsieni liike tarkoittaa kapulan tiputtamista. Tässä ollaan edistytty aika nopeasti, eikä eteen ole ainakaan vielä tullut sen kummempia kommervenkkejä. Näissä harjoituksissa pidän palkkaa esillä namialustalla. Aada on paljon innokkaampi ja keskittyneempi, ja säntää äkkiä palkalle luvan saatuaan. Välillä käytän myös lelua.
Tokon jatkokurssilla opetin Aadalle noutokapulan noutoa sheippaamalla ja ajattelin jatkaa samaan malliin. Ensiksi aloitin ihan helpoista perusharjoituksista, koska viime kapulakerrasta on niin pitkä aika. Heitin kapulan lattialle ja naksuttelin ensin siitä, että se katsoo kapulaa, tökkää kapulaa jnejne. Hyvin pian Aada jo muisti homman jujun ja alkoi nostelemaan sitä. Ongelmaksemme tuli, että Aada lähinnä nosti kapulan ja tiputti sen saman tien. Päätin korjata asian ottamalla treeneihimme mukaan aiemmin opettamani tempun lelujen siivoamisen. Eli levitin lelut lattialle, myös noutokapulan, ja palkkasin Aadaa siitä, että se tuo ja tiputtaa esineet pesuvatiin. Kapulan tuomisesta Aada sai ekstrahyvän namin, kun taas muista leluista se sai perusnappulan. Tästä oli apua, sillä Aada alkoi innokkaasti tarjoamaan kapulan kantamista.
Koska tämä on semmoista treeniä, ettei tässä mitään kummempaa tapahdu, niin laitoin videolle vain pari lyhyehköä pätkää meidän kapulan pitotreeneistä. Näissä pätkissä näkyy hyvin meidän tämänhetkinen taso. Lopussa vielä Aada kantaa kapulaa pesuvatiin.
0:00 – 0:47 Kapulan pitoa, minä istun lattialla
0:48 – 1:25 Kapulan pitoa, minä seison edessä
1:26 – 2:04 Aada kantaa noutokapulaa vatiin