Viimeinen kerta arkitottelevaisuuskurssilla

Tällä viikolla oli viimeinen arkitottelevaisuuskurssikerta. Jatkamme ensi viikolla arkitoko jatkossa, joten Donnan taival taitavaksi koirakansalaiseksi ei jää suinkaan tähän. :) Tosi kiva käydä näillä kursseilla. Kurssit ovat tosi hyödyllisiä ja Donna oppii samalla treenaamaan häiriössä ja erilaisissa tilanteissa. Donna on jo nyt kehittynyt niin paljon. :)

Viimeisellä kerralla teemana oli ohitukset ja luoksetulo. Teimme muutamat koiraohitukset ja pujottelimme toistemme välistä. Donnalla menee ohitukset tosi kivasti sekä treeneissä että lenkillä. Olen pennusta saakka vahvistanut lähellä pysymistä ohituksien aikana ja Donna tekee ohitukset minun kanssani pääsääntöisesti sujuvasti. Viime aikoina selvästi toiset koirat ovat alkaneet kiinnostaa Donnaa, niin välillä meinaa mennä tuijotteluksi. Yleensä saan sen kuitenkin takaisin maan pinnalle pienellä huomautuksella ja palkkaan sitten taas kontaktista.

Se tunne, kun pudotat lelun nukkuvan isosiskon naamalle, etkä tiedä uskallatko ottaa sitä.

Luoksetulo tehtiin yksitellen niin, että koira jätettiin kouluttajalle ja mentiin itse vähän kauemmas. Tässä ei ollut mitään ongelmaa. Donna jäi nätisti odottamaan kouluttajan luokse ja tuli kutsusta luokse.

Viimeisenä vuorossa oli pieni leikkimielinen kilpailu, jossa kerrattiin kurssilla oppimiamme asioita. Kuljimme kaikki ringissä ja tavoitteena oli suorittaa kouluttajan huutama liike mahdollisimman nopeasti. Liikkeet olivat liikkeestä maahan, liikkeestä istu, liikkeestä seiso ja täyskäännös. Liikkeet sai tehdä koiran tason mukaisesti, eli namia sai pitää kädessä ja palkata niin paljon kuin haluaa. Hitain suorittaja poistettiin pelistä. Meitä oli viisi ja me sijoituttiin kolmansiksi. Donna suoritti kaikki liikkeet tosi kivasti lukuunottamatta täyskäännöksiä. Täyskäännökset koituivatkin lopulta meidän kohtaloksi, sillä emme ehtineet tehdä täyskäännöstä ja suorittaa seuraavaa liikettä tarpeeksi nopeasti, jonka vuoksi sitten tipuimme pelistä. Donna jotenkin hämmentyi välillä täyskäännöksistä, eikä meinannut kääntyä mukanani. Kaikki saivat palkinnoksi pienen luutikun (voittaja sai sitten vähän isomman), jonka Donna mutusteli oikein tyytyväisenä autossa kotimatkalla. :)

Lokakuun kuulumiset

Hupsista vaan, lokakuu meni ja nyt jo marraskuu. Paljon tapahtui lokakuussa asioita. Luntakin tuli ja talven tuloon on pitänyt taas sopeutua.

Donnalla alkoi lokakuussa viiden kerran arkitottelevaisuuskurssi, joista kahteen ensimmäiseen kertaan se ei päässyt osallistumaan tassuongelmien vuoksi. Donnalla on ollut syksyn aikana kaikenlaista ongelmaa tassuissa, mutta nyt kun sain eläinlääkäriltä ohjeeksi pestä tassut kuuriluontoisesti pari kertaa viikossa tassushampoolla, ne ovat toistaiseksi pysyneet ihan hyvässä kunnossa.

Lokakuussa satoi ensilumi, josta Donna oli iloinen. Kyllä siitä huomaa, että on talvella syntynyt. :)

Tosiaan pari ekaa kertaa Donna missasi arkitottelevaisuuskurssista. Ensimmäisellä kerralla Aada toimi Donnan sijaisena, josta Aada oli hyvin riemuissaan. Aada sai tehdä katsekontaktiharjoituksia ja seuraamisen alkeita. :D Tokalla kerralla ei sitten käyty ollenkaan. Kolmannelle kurssikerralle Donna vihdoin pääsi ja teemana oli erilaiset kehonhallintarastit, agilityputki ja erilaiset alustat. Sieltä sain inspiraation tehdä mm. istu-maahan-seiso-jumppaa kotona erilaisien alustojen päällä. Olen tehnyt jumppaa tähän mennessä sohvatyynyjen ja pahvilaatikon päällä. :)

Tällä viikolla eli neljännellä kerralla teemana oli maahanmeno erilaisilla tekniikoilla, paikallaolo, seiso-maahanjumppa ja liikkeestä seisahtuminen.

Molemmat koirat on nyt ajeltu. Aada näyttää jostain syystä tässä kuvassa erittäin paheksuvalta. :D

Donnasta on hiljalleen kehittynyt hauska ja innokas treenikaveri. Se on fokusoitunut minuun, eikä juurikaan kiinnitä huomiota ympärillä olevaan häiriöön. Tällä kurssilla keskittymistä toki helpottaa se, että halliin on rakennettu jokaiselle omat matalat "karsinat", jossa saa treenata suhteellisen häiriöttä. Tämä on tosi kiva järjestely nuorille perusasioita opetteleville koirille. :) Donna on tosi leikkisä ja suorittaa tehtävät yleensä vauhdilla ja täsmällisesti. Lisäksi se oppii ja oivaltaa asiat nopeasti. Sen kanssa pitää tajuta vaikeuttaa/muuttaa tehtävää jo parin toiston jälkeen, koska Donna rupeaa herkästi ennakoimaan esimerkiksi palkan suunnan yms. Se osoittaa oppimiskykyään ihan eri tavalla kuin Aada. Donnaa pitää koko ajan haastaa, muuten sen kiinnostus lopahtaa eikä se jaksa montaa samanlaista toistoa peräjälkeen. Aada kun taas tekee loputtomalla innolla samoja juttuja vaikka hamaan tappiin asti. Aadan kanssa jämähdän helposti tekemään samaa tehtävää, Donnan kanssa pitää vaikeuttaa tehtävää sopivin väliajoin että sen mielenkiinto pysyy yllä. :)

Donna arkitottelevaisuuskurssilla 3/3

Nytpä kävikin tämän kurssin kanssa semmoinen kämmi, että viiden kerran kurssi muuttuikin kolmeksi. Viime kerralla tuli nimittäin ilmi, että kurssikerta oli viimeinen. Olin hieman äimän käkenä tästä, kunnes sitten kotona katsoin kurssin päivämäärät uudelleen. Tajusin, että kurssi olikin ollut kaksi kertaa viikossa yhden sijaan. Olin siis käynyt kurssilla kerran viikossa! En ollenkaan ollut tajunnut katsoa kalenterista todellisia päivämääriä. Noh, sattuupa tätä. :D

Aloitettiin taas luoksepäästävyydellä. Tällä kertaa kouluttaja tuli jo ihan vierelle seisomaan ja koiran oli tarkoitus pysyä omistajan sivulla. Tämä meni meillä ihan hyvin.

Seuraavaksi asetuimme suhteellisen tiiviiksi ringiksi ja vahvistettiin perusasentoa sillä välin, kun yksi koirakko pujotteli meidän kaikkien välistä. Tein Donnan kanssa perusasentoa molemmilla puolilla ja Donna seurasi hienosti, kun oli meidän vuoro pujotella muiden koirakkojen välistä.

Tämän jälkeen järjestäydyimme kahteen riviin ja harjoittelimme ohituksia. Siinä samassa teimme pysähdyksiä, jolloin koiran piti jäädä joko perusasentoon, mennä maahan tai jäädä seisomaan. Donna osasi nämä ihan hyvin ottaen huomioon, ettemme ole olleet niillä kurssikerroilla kun näitä liikkeitä ollaan enemmän harjoiteltu. :D

Viimeisenä teimme vielä merkin kiertoa, jota oli käsittääkseni harjoiteltu myös edellisellä kerralla. Tein Donnan kanssa alkeita ja se oivalsi merkin kierron muutamalla toistolla jo aika hyvin. Merkin kierto on hauskaa puuhaa, tätä pitää tehdä lisää kotona. :)

Olen ilmoittautunut jo lokakuulle toiselle arkitottelevaisuuskurssille. Arkitottelevaisuuteen liittyvät asiat ovat meillä kyllä suhteellisen hallussa, mutta tällä hetkellä tykkään käydä Donnan kanssa mahdollisimman monessa paikassa pitämässä hauskaa. Myöhemmin ehtii sitten keskittyä lajitreeneihin, esimerkiksi tokon ja rally-tokon alkeita pääsee kivasti jo harjoittelemaan arkitottelevaisuuskursseillakin. :)

Donna arkitottelevaisuuskurssilla 2/3

Toinen kerta Donnan kanssa arkitottelevaisuuskurssilla. Tällä kerralla aloitettiin luoksepäästävyydellä, jonka jälkeen harjoiteltiin sivulletuloa, tehtiin istu-maahan -jumppaa ja viimeiseksi luoksetuloa.

Luoksepäästävyys tehtiin tällä kerralla niin, että koiran piti pysyä sivulla kouluttajan lähestyessä meitä. Aluksi Donnaa epäilytti kouluttajan lähestyessä ihan vierelle seisomaan ja se nousi perusasennosta seisomaan. Lopulta se kuitenkin tottui ihan kivasti ja pysyi sivulla.

Viime kerralla aloitettua sivulletuloharjoitusta jatkettiin ja otettiin mukaan seuraaminen. Tein sivulletuloa molemmalla puolella ja yhden askeleen seuruuta. Donna tykkää tästä liikkeestä ja innostuu aina kun harjoittelemme perusasentoa. :)

Seuraavaksi teimme tokon kaukokäskyjen alkeita, eli istu-maahan -jumppaa. Ohjasimme kädellä ja namilla istumaan ja maahan. Donnalle olen tätä jumppaa silloin tällöin kotona tehnyt ja siirtymiset onnistuu hyvin.

Viimeiseksi teimme luoksetuloa ja samalla harjoittelimme paikallaoloa. Koira jätettiin kouluttajalle hihnassa ja pyydettiin koiraa odottamaan. Sen jälkeen omistaja käveli jonkun matkan päähän ja kutsui koiran luo. Donna odotti yllättävän hienosti, vaikkei olla sitä vielä kamalasti harjoiteltu. Luokse se juoksi hienosti kutsuttaessa. :)

Donna arkitottelevaisuuskurssilla 1/3

Ilmoittauduin arkitottelevaisuuskurssille Donnan kanssa. Ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin luoksepäästävyyttä, katsekontaktia, sivulle tuloa ja lähellä pysymistä.

Painuttiin tämän viikarin kanssa ihmisten ilmoille harjoittelemaan käyttäytymisen perustaitoja.

Aloitettiin luoksepäästävyydellä. Kurssilla on kaksi kouluttajaa. Molemmat kävivät jokaisen koirakon luona tutustumassa koiraan ja innokkaiden koirien kanssa harjoiteltiin nätisti tervehtimistä. Donnan kanssa innokkuus ei ole ongelma, sillä hän on vähän ujo. Donna oli kuitenkin kiinnostunut molemmista kouluttajista ja kävi tekemässä hieman tuttavuutta molempien luona. Kouluttajat osasivat tosi kivasti käyttäytyä ujon koiran kanssa. Uskon, että Donnalle jäi oikein kiva fiilis molemmista. :)

Seuraavaksi treenattiin katsekontaktia. Otettiin nameja molempiin nyrkkeihin koiran lähelle ja odotettiin, että koira luopuu nyrkkien vahtaamisesta ja hakee katsekontaktia. Donna älysi jutun jujun aika nopeasti, jonka jälkeen se kyllästyi. Olen huomannut, ettei Donnaa oikein jaksa kiinnostaa tehdä montaa toistoa samaa asiaa, vaan minun pitää muistaa vaikeuttaa tehtävää sopivin väliajoin. Tämä vaatii minun osaltani vielä opettelua, sillä olen tottunut Aadan taipumukseen kestää lukemattomia saman tehtävän toistoja, joista sadannen se hoitaa yhtä innokkaasti ja antaumuksella kuin ensimmäisenkin. :D

"Daaaa, en mie nyt päivänselviä asioita jaksa toistella.."

Sitten opeteltiin sivulle tuloa. Ohjasin Donnaa namilla vasemmalle sivulle aika laajalla liikeradalla ja omalla apuaskeleella. Donna oli innokkaasti mukana messissä. Kotona (koska unohdin tehdä paikan päällä) tein samaa vielä oikealla puolella. Aadan kanssa tein sen perusmokan, että harjoittelin perusasentoa lähinnä vasemmalla puolella (osin tietämättömyyttäni, osin laiskuuttani). Nyt oikean puolen perusasennon opettaminen tuntuu työläämmältä, koska vasen puoli on niin vahva. Donnan kanssa en tee sitä virhettä, vaan aion opettaa sen alusta alkaen molemmille puolille!

Viimeiseksi harjoiteltiin lähellä pysymistä pujottelemalla merkkikartioita. Donnan kanssa olen paljon vahvistanut pienestä pitäen lähellä pysymistä, joten se pysyy luontaisesti lähellä ja kontaktin hakeminen minuun tulee lähes itsestään. Tämä harjoitus sujui hyvin.

Kivasti Donna jaksoi keskittyä suhteellisen kovista häiriöistä huolimatta. Kurssilla on kymmenisen erilaista koiraa, jonka lisäksi kentän läheisyydessä liikkui paljon ihmisiä ja kentän vieressä meidän puuhia seurasi pari hevostakin. Tosi hauska ja hyvä paikka treenata! Olin oikein ylpeä pikkuisesta treenikamustani. :)

Takaisin luonnonhelmaan pohtimaan opittuja asioita. Ensi kerralla taas vähän pätevämpänä uusiin seikkailuihin.

Viimeinen arkitottelevaisuus

No johan päivitystä taas pukkaa.

Tänään aamulla käytiin Aadan kanssa viimeisessä arkitottiksessa. Meitä oli paikalla vain neljä, joten aika rennosti mentiin ja kerettiin tehdä enemmän. Tänään tutustuttiin rally-tokoon. Siinäpä oli kivan oloinen laji, jota voisi mahdollisesti joskus tulevaisuudessa kokeilla.

Suoritettiin rally-tokorata, johon oli sijoitettu seuraavat kyltit:
- 360 astetta oikeaan
- Istu
- 360 astetta vasempaan
- Täyskäännös oikeaan (eli käännyttiin takaisin)
- Kierrä koira ympäri
- Hitaasti
- Normaali vauhti

Kyltit oli sijoitettu noin kolmen metrin välein jonoksi. Eli kolme kylttiä, neljäs oli täyskäännös oikeaan ja taas kolme kylttiä ja viimeisenä maalikyltti. Lähdettiin liikkeelle lähtökyltiltä ja koira seuraa koko radan ajan ohjaajan vasemmalla puolella. Kyltit edetään järjestyksessään ja jokaisen kyltin vieressä suoritetaan siinä lukeva tehtävä. Yksinkertaista ja hauskaa.

Kaikki tehtävät onnistuivat meiltä ihan hyvin, eivätkä olleet vaativia. 360 astetta vasempaan oli vaikeahko, koska siinä pitää kääntyä paikallaan täysympyrä vasempaan. Koira on vasemmalla puolella, joten sitä piti yrittää ohjata pysymään myös vasemmalla puolella. :) Harjoiteltiin väljemmällä ympyrällä ja siitä voi hiljalleen pienentää ympyrää, kunnes koira periaatteessa pakittaa ympyrän pysyen koko ajan vierellä. Jännä liike.

Koiran kiertäminen ympäri tehtiin niin, että koira käskettiin istumaan ja odottamaan. Ohjaaja lähti koiran etukautta kiertämään koiran, jonka ajan sen pitää malttaa pysyä paikoillaan. Parin toiston jälkeen Aada pysyi hyvin paikallaan eikä lähtenyt seuraamaan. Kokeiltiin samaa myös makuultaan, joka oli itse asiassa helpompi meille kuin istualtaan.

Hitaasti tarkoitti sitä, että kuljetaan yksi kylttiväli erityisen hitaasti ja kun saavutettiin normaali vauhti -kyltti, jatkettiin maaliin asti normaalilla vauhdilla. :)

Tämän jälkeen lähdettiin pihalle harjoittelemaan koiran ohituksia. Kouluttajilla oli molemmilla omat koirat mukana, joiden kanssa harjoiteltiin. Tässä oli pointtina se, että tällä kertaa ohitettiin täysin vieras koira. Ryhmän koirat kun alkavat olla jo sen verran tuttuja, että niiden ohittaminen on liiankin helppoa. Heti huomasi kyllä eron, Aada oli tosi kiinnostunut uusista koirista, mutta onnistuttiin silti ohituksissa hyvin.

Oli kyllä tosi hyvä kurssi, tykkäsin! Opittiin tunneilla paljon uutta ja saatiin samalla kehitettyä keskinäistä yhteistyötä ja toimivaa vuorovaikutusta. Jes, hyvä me!

Arkitottis

Aloitettiin luoksepäästävyydellä, joka meni tänään parhaiten ikinä. Aada ei kertaakaan hypännyt kättelijää päin, vaan odotti nätisti vierellä. :)

Näyttelyistä vielä sisaruksien ryhmäpotretti. Vasemmalla veli, keskellä sisko ja oikealla Aada.

Seuraavaksi käskettiin koira hyppäämään semmoisele matalalle pöydälle ja siinä harjoiteltiin paikallaoloa. Kokeiltiin sekä istualtaan että makuultaan, eikä kummassakaan ollut Aadan kohdalla ongelmia. Lopussa kouluttaja myös toimi häiriönä kulkemalla pöytää ympäri, mutta Aada ei siitä ollut moksiskaan.

Karvaformula

Sitten harjoiteltiin seisomaan nousua istu ja maahan asennoista. Eräänlaisia tokoliikkeitä.

Viimeisenä käveltiin koirien kanssa jonossa hallia ympäri niin, että kouluttajat kävelivät vastaan ja yrittivät aiheuttaa häiriötä hyppelehtimällä, tekemällä äkkinäisiä liikkeillä ja lopussa jopa kiljahtelivatkin (eivät siis suoraa kurkkua, en vaan keksinyt oikeaa sanaa kuvaamaan tätä :)). Koiran piti pysyä kontaktissa ja vierellä. Hirmu hyvin meni taas kaikilla, se oli hauskaa, kun koirat vaan vilkaisivat kouluttajia että mitä noikin nyt sekoilee. :D

Tuskailua turkin kanssa ja arkitottista

Vielä viikko koiranäyttelyyn. Ei olla juurikaan nyt treenailtu, mutta ensi viikolla voisi useampana iltana vähän harjoitella. Mahasta pitäisi myös availla muutamia huopuneita kohtia. Vatsassa sillä on niin pehmoinen turkki, että se on alkanut näillä pituuksilla huopumaan/takkuuntumaan tosi helposti. Erityisesti valjaiden kohdalla on selkeästi ongelmaa. Talvella maha on päivittäin monta kertaa märkä ja täynnä lumipaakkuja, niin ihmekkös tuo kun takkua tulee. Tekis mieli ajella toi turkki jo alas, oon ihan korviani myöten täynnä sitä. Olisin halunnut vielä osallistua toukokuun lopussa pidettäviin näyttelyihin, mutta en tiedä jaksanko tuon turkin kanssa siihen saakka. Aika todennäköistä on, että turkki alkaa lisää pituutta kasvaessaan huopaantumaan entistä helpommin, sitten ei ole enää mitään järkeä säästellä sitä. Muuten tuo turkki olisi minun silmään tosi kivan näköinen ja ihanan pehmoinen. Aadan kauniita silmiä kyllä ikävöin, ne kun tuppaavat kohta peittymään ihan kokonaan turkin taakse.

Talven pikkupaakut.

Tänään oli arkitottelevaisuus ja siellä aloitettiin tuttuun tapaan luoksepäästävyydellä. Tällä kertaa käteltiin kouluttajan kanssa, Aada syöksähti kouluttajaa päin vain kerran, muuten malttoi istua vieressä. JES!
 
Sitten harjoteltiin peruuttamista ja eteen-käskyä. Peruuttamista treenattiin niin, että omalla kropalla "painostettiin" koiraa peruuntumaan ja aina kun otti yhdenkin askelen taakse, heitettiin palkka koiran taakse. Namia ei saanut antaa kädestä, koska se kuulemma sekoittaa koiraa, kun pitää peruuntua mutta nami tuleekin edestä. Minun nakit ja namit tuppaantuivat maastoutumaan keinonurmeen, niin osa ajasta meni Aadalla etsiessä nameja, eikä se sitten oikein hokannut sitä juttua. Kotona se on helpompi opettaa, kun lattialta löytyy namit helpommin.

Aada matkusti junassa jo varsin tottuneesti. :)

Eteen-käskyä varten saatiin namialustat (= rasian kannet), jonka päälle käytiin koiran kanssa laittamassa nami. Sitten mentiin koiran kanssa kauemmas ja päästettiin namialustalle samalla kun sanotaan eteen. Aada ei jostain syystä innostunut tästä. Ensin se selvästi yhdisti tämän "ei ota" käskyyn, eikä yhtään tykännyt kun vedin sitä mukanani kauemmas. Into katosi heti ja häntä meni alas. Lopulta se kyllä tajusi jutun jujun, mutta ei se samalla innolla tätä tehnyt kuin kaikkea muuta.

Viimeisenä vielä hauska ohitusharjoitus. Muodostettiin iso ja pieni ympyrä. Pieni ympyrä oli isomman ympyrän sisällä, kaikilla koira vasemmalla puolellaan. Me oltiin Aadan kanssa ulommassa ympyrässä. Pieni ympyrä käveli myötäpäivään ja isompi vastapäivään, eli jatkuvasti tuli koira vastaan. Kun kouluttaja sanoi seis, pysähdyttiin ja käskettiin koira istumaan (tai maahan, miten itse tykkää) ja taas jatkettiin matkaa. Kaikilla meni hiton hyvin! Aadakin vähät välitti muista, seurasi vaan nätisti vierellä ja katse tiukasti minussa. On meillä vaan huippuryhmä. :)

Viikonlopun treenit

Arkitottiksessa lauantaina aloitettiin luoksepäästävyysharjoituksella. Tällä kertaa keskityttiin kouluttajan kanssa siihen, että hän seisoo ihan lähellä (ei kätelty) meitä ja Aada malttaa istua minun vierelläni.

Kuva sunnuntain näyttelytreeneistä. Ootellaan vuoroamme.

Sen jälkeen harjoiteltiin kaukokäskyjä istu ja maahan. Koira seisoo vähän kauempana ja siitä käsketään joko istumaan tai makaamaan. Näitä voisi treenata kotona lisää!

Kaukokäskyjen jälkeen meille annettiin namialustat (= muovirasioiden kannet) ja harjoiteltiin jätä-käskyä (meillä se on Aadan kanssa "ei ota"). Laitettiin alustalle makupala, jonka koira sai ottaa vasta luvan saatuaan. Tää on ihan helppo meille, kun ollaan harjoiteltu tätä pienestä pitäen.

Näyttelytreeneissä "tuomarin" arvosteltavana.

Sitten mentiin kaikki riviin, puolet hallin toiselle seinälle ja toinen puolikas vastakkaiselle seinälle. Lähdettiin kaikki yhtäaikaa kävelemään toisiamme vastaan, koira vasemmalla puolella seuraten, pysähdyttiin hallin keskeen kaikki riviin ja käskettiin koira istumaan. Sitten hetken päästä jatkettiin matkaa. Tämä meni tosi hyvin, Aada seurasi katse minussa, eikä ollut kiinnostunut vierellä kävelevistä (saati vastaantulevista) koirista.

Viimeisenä tehtiin luoksetulo. Kouluttaja piti koiraa kiinni ja itse piti juosta toiseen päähän hallia ja kutsua koiraa. Hyvin vauhdikkaasti Aada tuli. Siitä samantien poistuttiin taktisesti ulos hallista ja auton nokka kohti kotia.

Kuvat on sunnuntain näyttelytreeneistä. :) Teemu oli mukana valokuvaamassa ja otti muutamat videotkin, jotta nään miten myö (....mie) mennään. Hirveen näköstä katseltavaa ainakin omaan silmään.. Onneksi ne arvostelee enemmän koiraa, eikä minua.

Arkitottelevaisuustreenit

Käytiin tänään ekoissa arkitottelevaisuustreeneissä. 

Hallilla oli tänään 8 koirakkoa ja kaksi kouluttajaa, joten tosi sutjakkaasti edettiin ja saatiin hyvin yksilöllistä ohjausta.

Tunti aloitettiin luoksepäästävyysharjoituksella. Tää on tosi hyvä harjoitus ja tätä ehdottomasti haluan harjoitella lisää! Koiran pitää odottaa vierellä istuen (tai maaten), kun kouluttaja käy kättelemässä omistajaa. Käskin Aadan odottamaan vierellä istuen ja aina kun se ryntäsi lähestyvää kouluttajaa kohti, kouluttaja peruutti ja koira piti käskeä uudelleen vierelle odottamaan. Muutaman ryntäämisen ja pakittamisen jälkeen onnistuin vihdoin kättelemään kouluttajaa limaisella nakki-koiransylki-kädelläni. Jee! :) Koska kouluttajia oli kaksi, tehtiin tämä kaksi kertaa. Toisella kerralla ei kätelty, vaan palkkasin Aadaa pelkästään siitä, kun se istui nätisti vierelläni kouluttajan seisoessa askeleen päässä meistä.

Aadan kanssa kaupunkibussissa matkalla keskustaan kaveria moikkaamaan.

Tämän jälkeen jakauduttiin kahteen ryhmään, joista toiset tutustuivat toko hyppyesteeseen ja toiset rallytoko hyppyesteeseen. Minä en varmuudella osaa sanoa, mitä eroa on tokon hyppyesteellä ja rallytokon hyppyesteellä, mutta ne suoritettiin joka tapauksessa eri tavalla. Vuoroa odotellessaan sai treenata kontaktia itsenäisesti ja harjoittella toisten koirien ohittamista, mikäli halusi.

Toko hyppyesteellä jätettiin koira esteen taakse istumaan ja kutsuttiin toiselta puolen, jolloin koira hyppää esteen yli. Koska Aada on vasta pikkuinen pennun pentele, hyppyesteessä ei saa olla vielä korkeutta. Suoritettiin matalin vaihtoehto, mikä ei siis ollut Aadan rannetta korkeampi. Aada odotti tosi nätisti ja suoritti esteen hyvin.

Rallytoko hyppyeste suoritettiin niin, että kuljetaan koiran mukana estettä kohti ja ohjataan se esteen yli ja houkutellaan koira takaisin vierelle. Rima oli alimmillaan, eli Aadan ranteen korkeudella. Aadallehan hyppyesteet ovat jo tuttuja pentuagilitystä, joten se hakeutui luontevasti esteelle.

Esteiden jälkeen harjoiteltiin paikallaoloa ja kouluttajat kiersivät katsomassa jokaisen suoritusta. Aadan vahvuus on aina ollut odottaminen, joten tää oli meille tosi helppo harjoitus. Kouluttaja pyysikin minua vaikeuttamaan odottamista niin, että en pelkästään peruuta taakse ja palaa takaisin, vaan ikään kuin lähden kiertämään koiraa (en kuitenkaan kokonaista kierrosta - vielä). Hallilla tein puolikasta ympyrää, mutta aion kokeilla (ja harjoitella) kotona pystyisinkö kiertämään koiran kokonaan ympäri.

Viimeisenä tehtiin koiran ohituksia pari toistoa. Onnistui tosi hyvin, Aada seurasi vierellä ja kutakuinkin huomio oli minussa lähes koko ajan. Jotenkin hallilla se on aina niin orientoitunut meikäläiseen, että koirienkin ohittaminen on suht helppoa (tosin miulla on paremmat herkutkin mukana hallilla kuin lenkillä). Lenkillä Aadan huomio on vastaantulevassa koirassa, mutta tätä me ruvetaankin nyt treenaamaan, kun hallilla päästään niin hyvään alkuun.

Olen niin innoissani ryhmään pääsystä, että olen vieläkin ihan fiiliksissä päivän treeneistä!! Aadan kanssa treenaaminen on niin kivaa. :)

Huomenna me sitten käydäänkin näyttelytreeneissä, joten viikonlopulle riittää mukavasti ohjelmaa. Seisomista pitää harjoitella, harjoitella, harjoitella..