Tavoitteet vuodelle 2020

VUOSI 2019
Tavoitteet vuoden 2019 osalta eivät oikein täyttyneet. Arkemme muuttui alkuvuodesta siinä määrin, että koiramäärämme kasvoi toisella karvakuonolla. Donnan kasvattaminen veikin aika paljon aikaani ja energiaani erityisesti alkuvuodesta. Kesän tullessa lopetimme Aadan kanssa ohjatussa rally-tokotreeneissä käymisen. Syynä oli lähinnä se, etten kokenut enää saavani ohjatuista treeneistä niin paljon irti, vaan pystyn ihan hyvin treenaamaan itsekseni kotona tai missä tahansa muuallakin. Vakituisesta treenipaikasta luopuminen oli myös siinä mielessä järkevää, sillä aloin huomata ettei Aadaa syystä tai toisesta rally-toko enää ole pahemmin kiinnostellut. Tämän vuoksi jätänkin lajin Aadan osalta tauolle. Olen jo keksinyt meille ensi vuodelle muuta puuhaa. Donnan kanssa puolestaan rally-tokotaipale on vasta alkamassa, eli siitä varmasti tulevana vuonna paljon postauksia luvassa.

Harmaalla vuodelle 2019 asetetut tavoitteet ja mustalla kommentit.

- RTK2
Kisattiin tänä vuonna vain kerran (maaliskuussa), eikä näin ollen vielä saavutettu RTK2-koulutustunnusta. Rally-tokon jäädessä Aadan kanssa tauolle, RTK2-haave siirtyy luonnollisesti tuonnemmaksi.

- Rally-tokon voittajaluokan liikkeet haltuun.
Treenattiin kyllä jonkin verran.
 
- Sekä oikean että vasemman puolen seuruun hiominen.
Molempia puolia ollaan kyllä hiottu, varsinkin nyt loppuvuodesta.

- Ratatreenin säännöllistäminen. 
Ratatreeniä tuli tehtyä hyvin vähän, koska ei ollut mitään kisasuunnitelmia.

TAVOITTEET VUODELLE 2020
AADA
- Agilityn aloittaminen. Kyllä vain. Nyt kun rally-toko jää Aadan osalta tauolle, aloitetaan tammikuussa Aadan iloksi höntsä-agility. Treenataan joka toinen perjantai ohjatussa ryhmässä ainakin tammi-maaliskuun ajan. Odotan innolla tätä. :)
- Nose workissa kehittyminen. Mahdollisesti hajutestissä käyminen kesällä/syksyllä?

DONNA
- Käydään leikkimässä ja temppuilemassa eri paikoissa.
- Käydään koiranäyttelytreeneissä.
- Rally-tokon alokasluokan liikkeet kisakuntoon. Tämän lisäksi harjoitellaan myös mahdollisimman paljon ylempien luokkien liikkeitä.
- Luustokuvaus keväällä/kesällä.

AADA JA DONNA
- 30 min paikallaolo. Tämä idea tuli eräällä Donnan arkitottelevaisuuskurssilla, jossa puhuttiin rauhoittumisen opettamisesta ja saatiin ihan kirjalliset ohjeet 30 minuutin paikallaolon harjoitteluun. Tässä molemmille (ja minulle) vähän mukavaa haastetta! :)

1-vuotias Donna

Tänään Donna täyttää 1 vuotta!

Donna kanssa arki on ollut suhteellisen helppoa, eikä sille ole tarvinnut juurikaan opettaa mitään sujuvan arjen kannalta vaadittavia taitoja. Autossa se on osannut matkustaa pienestä pitäen. Samoin yksinolon kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa, sillä se on ollut pennusta asti itsenäinen ja hyvin tyytyväinen saadessaan puuhailla jotain itsekseen. Hihnassakin se kävelee ihan nätisti ja koirien ohituksia ollaan harjoiteltu alusta asti ilman sen kummempia ongelmia. Lähes sisäsiistikin se oli meille tullessaan. Jos kaikki koiranpennut olisivat näin helppoja, minulla olisi varmaan kymmenen koiraa. :D

Donna on vielä nuori ja luonne vasta kehittymässä, mutta tähän mennessä se on osoittautunut suhteellisen vilkkaaksi ja toiminnanhaluiseksi koiraksi. Ainakin tällä hetkellä siltä tuntuu löytyvän mukavasti moottoria harrastuksiin. Se rakastaa kaikkea yhdessä tekemistä ja oppii uudet asiat nopeasti. 

Luonteeltaan Donna on hyvin tasainen eikä niinkään hökeltämiseen tai sähläämiseen taipuvainen. Se on suhteellisen reipas, mutta uusia ihmisiä se vähän jännittää aluksi tai on välinpitämätön. Vieraiden luokse se yleensä lähestyy hetken tuumailun jälkeen rapsuteltavaksi. Se ei kuitenkaan ole luontaisesti yhtä avoin ja luottavainen kuin Aada. Se on kylläkin kehittynyt ja reipastunut iän ja kokemuksen karttuessa paljon. Tämän asian kanssa on pitänyt tehdä paljon töitä ja työ jatkuu edelleen.

Olemme tähän mennessä keskittyneet pääasiassa perusasioiden opetteluun ja yhdessä tekemiseen. Toki olemme myös harjoitelleet taitoja, joista on hyötyä tulevaisuuden harrastuksissa (mm. rauhoittuminen, erilaiset palkkaustavat yms). Lisäksi olen vähitellen lähtenyt harjoittelemaan rally-tokoa ajatellen seuraamista sekä oikealla että vasemmalla puolella, käännöksiä, takajalkojen käyttöä, eteen istumista ynnä muita perusasioita. Ensi vuonna on tarkoitus lähteä harrastamaan rally-tokoa aktiivisemmin ja tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolisesti liikkeitä haltuun alokasluokasta mestariluokkaan ennen ensimmäisiä mahdollisia kisoja.

Donna on hauska, hyväntuulinen ja ihanan omalaatuinen persoona. Se on opettanut minulle tämän vuoden aikana paljon uutta koirien käyttäytymisestä ja kouluttamisesta. Ja mielenkiintoinen matka jatkuu edelleen. <3

Mitä Donna osaa?

Donna on jo 11 kk ja noin kolmen viikon päästä pyllerö täyttää vuoden!

Tuumailin tässä yksi päivä, että olen hyvin vähän opettanut Donnalle mitään temppuja. Aadahan osasi saman ikäisenä jo vaikka ja mitä, mutta Donnan kanssa olen keskittynyt enemmän perusasioihin. Eka temppu jonka opetin sille jo ihan pienenä oli istu. Maahan se oppi menemään käskystä kunnolla vasta pari kuukautta sitten. Odottamista on myös vähän tehty, mutta sitäkin hyvin vähän. Mietin jo että enkö tosiaan ole tehnyt sen kanssa mitään, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin olen tehnyt ja itse asiassa aika paljonkin. Ihan pellossa tuo koira ei ole sentään elänyt. :)

Kun Donna tuli meille, ajattelin että keskityn sen kanssa aluksi pitkälti perusasioihin. Aadan kanssa lähdin niin nuorena harrastamaan jo lajeja ja kaikki perustaidot tulivat sitten siinä sivussa. Sinänsä siinäkään ei ollut mitään vikaa, mutta halusin nyt silti ottaa Donnan kanssa vähän toisenlaisen lähestymistavan tuleviin harrastuksiin.

TAITOJA ESIM. RALLY-TOKOON
Olen tehnyt vähitellen pikku juttuja ja hiljalleen niistä on lähtenyt kehittymään vähän isompia juttuja. Esimerkiksi olen pennusta asti vahvistanut lähellä pysymistä ja tietoisesti palkannut aina viereeni polven kohdalle. Tämän ansiosta Donna hakeutuu luonnostaan lähelleni ja sen kanssa on ollut nyt aikas helppoa lähteä rakentamaan esimerkiksi seuraamista. Eteen istumista ollaan myös harjoiteltu, tavoitteena on myöhemmin rakentaa siitä eteentulo rally-tokoon. Takalkojen käyttöä ollaan harjoiteltu vasta ihan vähäsen, mutta tarkoituksena on nyt ensi vuonna ottaa nekin mukaan treenirutiineihin.

LEIKKIMINEN/PALKKAUS
Erilaisia palkkauksia ollaan harjoiteltu läpi pentuajan. Donna ei pienenä juurikaan syttynyt vetoleikeistä. Ollaan kuitenkin ahkerasti sen kanssa leikitty lelulla ja nyt se on alkanut vähän jopa taistella lelusta. Mitään kunnon taisteluja sen kanssa ei kuitenkaan saa, mutta se nauttii silti suuresti leluleikeistä. Lelusta on näköjään tullut myös sille tärkeä palkka treenatessa. Nykyään se menee namienkin edelle. Nyt olen viime aikoina opettanut sille lelulle vapautusvihjettä, joka on "okei". Donna oivalsi sanan ihan muutamalla toistolla ja nyt sitä on helppo lähteä jatkojalostamaan vaikka mihin. Sen kanssa voi tehdä esimerkiksi vireenhallintaa, luopumistreeniä tai vapauttaa palkalle treeneissä.

Sosiaalista palkkaa Donna on ottanut hyvin vastaan alusta alkaen ja sitä olen tietoisesti lähtenyt myös rakentamaan. Aadan kanssa en ole ehkä onnistunut sosiaalisen palkan opettamisessa niin hyvin kuin voisi, joten yritän tehdä tämän mahdollisimman huolellisesti Donnan kanssa.

Leikin Donnan kanssa myös paljon ilman lelua. Annan sen possuilla, hyppiä minua vasten ja olla riehakas. Tällä tyylillä me yleensä käydään leikkimässä eri paikoissa. Donna innostuu tällaisesta leikistä kovasti. Se rakastaa myös pomppimista ja hyppii kuin mikäkin vieteriukko.

VIRITTELYSANA
Olen opettanut sille myös ns. virittelysanan, jonka tarkoitus on kertoa koiralle että kohta tehdään jotain kivaa. Tässä olen käyttänyt sanaa "reenataanko?"

RAUHOITTUMINEN
Jokainen pidempi harjoitussessio päättyy rauhoittumiseen. Otan sen käsieni väliin ja sanon "rauhassa". Välillä rauhoittuminen kestää vähän pidempään ja välillä se rentoutuu hetkessä. Donna on oivaltanut rauhoittumisen hyvin ja treenit on kiva lopettaa rauhalliseen mielentilaan.

LUOPUMINEN
Luopumista tällä hetkellä harjoitellaan namien kanssa. Tässä riittää vähän työsarkaa, sillä Donna ei millään malta pysyä paikoillaan, vaan lähtee herkästi esimerkiksi tepsuttelemaan tassuillaan tai pomppimaan yms. Tavoitteena on tällä hetkellä opettaa se pysymään paikoillaan edes muutaman sekunnin. :D

Viimeinen kerta arkitottelevaisuuskurssilla

Tällä viikolla oli viimeinen arkitottelevaisuuskurssikerta. Jatkamme ensi viikolla arkitoko jatkossa, joten Donnan taival taitavaksi koirakansalaiseksi ei jää suinkaan tähän. :) Tosi kiva käydä näillä kursseilla. Kurssit ovat tosi hyödyllisiä ja Donna oppii samalla treenaamaan häiriössä ja erilaisissa tilanteissa. Donna on jo nyt kehittynyt niin paljon. :)

Viimeisellä kerralla teemana oli ohitukset ja luoksetulo. Teimme muutamat koiraohitukset ja pujottelimme toistemme välistä. Donnalla menee ohitukset tosi kivasti sekä treeneissä että lenkillä. Olen pennusta saakka vahvistanut lähellä pysymistä ohituksien aikana ja Donna tekee ohitukset minun kanssani pääsääntöisesti sujuvasti. Viime aikoina selvästi toiset koirat ovat alkaneet kiinnostaa Donnaa, niin välillä meinaa mennä tuijotteluksi. Yleensä saan sen kuitenkin takaisin maan pinnalle pienellä huomautuksella ja palkkaan sitten taas kontaktista.

Se tunne, kun pudotat lelun nukkuvan isosiskon naamalle, etkä tiedä uskallatko ottaa sitä.

Luoksetulo tehtiin yksitellen niin, että koira jätettiin kouluttajalle ja mentiin itse vähän kauemmas. Tässä ei ollut mitään ongelmaa. Donna jäi nätisti odottamaan kouluttajan luokse ja tuli kutsusta luokse.

Viimeisenä vuorossa oli pieni leikkimielinen kilpailu, jossa kerrattiin kurssilla oppimiamme asioita. Kuljimme kaikki ringissä ja tavoitteena oli suorittaa kouluttajan huutama liike mahdollisimman nopeasti. Liikkeet olivat liikkeestä maahan, liikkeestä istu, liikkeestä seiso ja täyskäännös. Liikkeet sai tehdä koiran tason mukaisesti, eli namia sai pitää kädessä ja palkata niin paljon kuin haluaa. Hitain suorittaja poistettiin pelistä. Meitä oli viisi ja me sijoituttiin kolmansiksi. Donna suoritti kaikki liikkeet tosi kivasti lukuunottamatta täyskäännöksiä. Täyskäännökset koituivatkin lopulta meidän kohtaloksi, sillä emme ehtineet tehdä täyskäännöstä ja suorittaa seuraavaa liikettä tarpeeksi nopeasti, jonka vuoksi sitten tipuimme pelistä. Donna jotenkin hämmentyi välillä täyskäännöksistä, eikä meinannut kääntyä mukanani. Kaikki saivat palkinnoksi pienen luutikun (voittaja sai sitten vähän isomman), jonka Donna mutusteli oikein tyytyväisenä autossa kotimatkalla. :)

Lokakuun kuulumiset

Hupsista vaan, lokakuu meni ja nyt jo marraskuu. Paljon tapahtui lokakuussa asioita. Luntakin tuli ja talven tuloon on pitänyt taas sopeutua.

Donnalla alkoi lokakuussa viiden kerran arkitottelevaisuuskurssi, joista kahteen ensimmäiseen kertaan se ei päässyt osallistumaan tassuongelmien vuoksi. Donnalla on ollut syksyn aikana kaikenlaista ongelmaa tassuissa, mutta nyt kun sain eläinlääkäriltä ohjeeksi pestä tassut kuuriluontoisesti pari kertaa viikossa tassushampoolla, ne ovat toistaiseksi pysyneet ihan hyvässä kunnossa.

Lokakuussa satoi ensilumi, josta Donna oli iloinen. Kyllä siitä huomaa, että on talvella syntynyt. :)

Tosiaan pari ekaa kertaa Donna missasi arkitottelevaisuuskurssista. Ensimmäisellä kerralla Aada toimi Donnan sijaisena, josta Aada oli hyvin riemuissaan. Aada sai tehdä katsekontaktiharjoituksia ja seuraamisen alkeita. :D Tokalla kerralla ei sitten käyty ollenkaan. Kolmannelle kurssikerralle Donna vihdoin pääsi ja teemana oli erilaiset kehonhallintarastit, agilityputki ja erilaiset alustat. Sieltä sain inspiraation tehdä mm. istu-maahan-seiso-jumppaa kotona erilaisien alustojen päällä. Olen tehnyt jumppaa tähän mennessä sohvatyynyjen ja pahvilaatikon päällä. :)

Tällä viikolla eli neljännellä kerralla teemana oli maahanmeno erilaisilla tekniikoilla, paikallaolo, seiso-maahanjumppa ja liikkeestä seisahtuminen.

Molemmat koirat on nyt ajeltu. Aada näyttää jostain syystä tässä kuvassa erittäin paheksuvalta. :D

Donnasta on hiljalleen kehittynyt hauska ja innokas treenikaveri. Se on fokusoitunut minuun, eikä juurikaan kiinnitä huomiota ympärillä olevaan häiriöön. Tällä kurssilla keskittymistä toki helpottaa se, että halliin on rakennettu jokaiselle omat matalat "karsinat", jossa saa treenata suhteellisen häiriöttä. Tämä on tosi kiva järjestely nuorille perusasioita opetteleville koirille. :) Donna on tosi leikkisä ja suorittaa tehtävät yleensä vauhdilla ja täsmällisesti. Lisäksi se oppii ja oivaltaa asiat nopeasti. Sen kanssa pitää tajuta vaikeuttaa/muuttaa tehtävää jo parin toiston jälkeen, koska Donna rupeaa herkästi ennakoimaan esimerkiksi palkan suunnan yms. Se osoittaa oppimiskykyään ihan eri tavalla kuin Aada. Donnaa pitää koko ajan haastaa, muuten sen kiinnostus lopahtaa eikä se jaksa montaa samanlaista toistoa peräjälkeen. Aada kun taas tekee loputtomalla innolla samoja juttuja vaikka hamaan tappiin asti. Aadan kanssa jämähdän helposti tekemään samaa tehtävää, Donnan kanssa pitää vaikeuttaa tehtävää sopivin väliajoin että sen mielenkiinto pysyy yllä. :)

Aada luonnetestissä

Aada kävi luonnetestissä viikko sitten sunnuntaina. Tuomareina toimivat Lea Kilpeläinen ja Tapio Knuutinen. Kokemuksena luonnetesti oli mielenkiintoinen, mielestäni koiralle rankempi kuin mh-luonnekuvaus. Aada kuitenkin suoriutui testistä hyvin ja tulokset olivat juurikin sitä, mitä ennalta arvelin. Ei tullut yllätyksiä. :)

Pisteitä tuli 140 +++laukausvarma. Alla tarkemmat pisteet eri osa-alueista:
Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu +2b Kohtuullisen pieni
Hermorakenne +1a Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Tuomarit kommentoivat että kiva koira arjessa ja hieno rotunsa edustaja. Alla video loppupalautteesta:

Donna arkitottelevaisuuskurssilla 3/3

Nytpä kävikin tämän kurssin kanssa semmoinen kämmi, että viiden kerran kurssi muuttuikin kolmeksi. Viime kerralla tuli nimittäin ilmi, että kurssikerta oli viimeinen. Olin hieman äimän käkenä tästä, kunnes sitten kotona katsoin kurssin päivämäärät uudelleen. Tajusin, että kurssi olikin ollut kaksi kertaa viikossa yhden sijaan. Olin siis käynyt kurssilla kerran viikossa! En ollenkaan ollut tajunnut katsoa kalenterista todellisia päivämääriä. Noh, sattuupa tätä. :D

Aloitettiin taas luoksepäästävyydellä. Tällä kertaa kouluttaja tuli jo ihan vierelle seisomaan ja koiran oli tarkoitus pysyä omistajan sivulla. Tämä meni meillä ihan hyvin.

Seuraavaksi asetuimme suhteellisen tiiviiksi ringiksi ja vahvistettiin perusasentoa sillä välin, kun yksi koirakko pujotteli meidän kaikkien välistä. Tein Donnan kanssa perusasentoa molemmilla puolilla ja Donna seurasi hienosti, kun oli meidän vuoro pujotella muiden koirakkojen välistä.

Tämän jälkeen järjestäydyimme kahteen riviin ja harjoittelimme ohituksia. Siinä samassa teimme pysähdyksiä, jolloin koiran piti jäädä joko perusasentoon, mennä maahan tai jäädä seisomaan. Donna osasi nämä ihan hyvin ottaen huomioon, ettemme ole olleet niillä kurssikerroilla kun näitä liikkeitä ollaan enemmän harjoiteltu. :D

Viimeisenä teimme vielä merkin kiertoa, jota oli käsittääkseni harjoiteltu myös edellisellä kerralla. Tein Donnan kanssa alkeita ja se oivalsi merkin kierron muutamalla toistolla jo aika hyvin. Merkin kierto on hauskaa puuhaa, tätä pitää tehdä lisää kotona. :)

Olen ilmoittautunut jo lokakuulle toiselle arkitottelevaisuuskurssille. Arkitottelevaisuuteen liittyvät asiat ovat meillä kyllä suhteellisen hallussa, mutta tällä hetkellä tykkään käydä Donnan kanssa mahdollisimman monessa paikassa pitämässä hauskaa. Myöhemmin ehtii sitten keskittyä lajitreeneihin, esimerkiksi tokon ja rally-tokon alkeita pääsee kivasti jo harjoittelemaan arkitottelevaisuuskursseillakin. :)

Donna arkitottelevaisuuskurssilla 2/3

Toinen kerta Donnan kanssa arkitottelevaisuuskurssilla. Tällä kerralla aloitettiin luoksepäästävyydellä, jonka jälkeen harjoiteltiin sivulletuloa, tehtiin istu-maahan -jumppaa ja viimeiseksi luoksetuloa.

Luoksepäästävyys tehtiin tällä kerralla niin, että koiran piti pysyä sivulla kouluttajan lähestyessä meitä. Aluksi Donnaa epäilytti kouluttajan lähestyessä ihan vierelle seisomaan ja se nousi perusasennosta seisomaan. Lopulta se kuitenkin tottui ihan kivasti ja pysyi sivulla.

Viime kerralla aloitettua sivulletuloharjoitusta jatkettiin ja otettiin mukaan seuraaminen. Tein sivulletuloa molemmalla puolella ja yhden askeleen seuruuta. Donna tykkää tästä liikkeestä ja innostuu aina kun harjoittelemme perusasentoa. :)

Seuraavaksi teimme tokon kaukokäskyjen alkeita, eli istu-maahan -jumppaa. Ohjasimme kädellä ja namilla istumaan ja maahan. Donnalle olen tätä jumppaa silloin tällöin kotona tehnyt ja siirtymiset onnistuu hyvin.

Viimeiseksi teimme luoksetuloa ja samalla harjoittelimme paikallaoloa. Koira jätettiin kouluttajalle hihnassa ja pyydettiin koiraa odottamaan. Sen jälkeen omistaja käveli jonkun matkan päähän ja kutsui koiran luo. Donna odotti yllättävän hienosti, vaikkei olla sitä vielä kamalasti harjoiteltu. Luokse se juoksi hienosti kutsuttaessa. :)

Donna arkitottelevaisuuskurssilla 1/3

Ilmoittauduin arkitottelevaisuuskurssille Donnan kanssa. Ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin luoksepäästävyyttä, katsekontaktia, sivulle tuloa ja lähellä pysymistä.

Painuttiin tämän viikarin kanssa ihmisten ilmoille harjoittelemaan käyttäytymisen perustaitoja.

Aloitettiin luoksepäästävyydellä. Kurssilla on kaksi kouluttajaa. Molemmat kävivät jokaisen koirakon luona tutustumassa koiraan ja innokkaiden koirien kanssa harjoiteltiin nätisti tervehtimistä. Donnan kanssa innokkuus ei ole ongelma, sillä hän on vähän ujo. Donna oli kuitenkin kiinnostunut molemmista kouluttajista ja kävi tekemässä hieman tuttavuutta molempien luona. Kouluttajat osasivat tosi kivasti käyttäytyä ujon koiran kanssa. Uskon, että Donnalle jäi oikein kiva fiilis molemmista. :)

Seuraavaksi treenattiin katsekontaktia. Otettiin nameja molempiin nyrkkeihin koiran lähelle ja odotettiin, että koira luopuu nyrkkien vahtaamisesta ja hakee katsekontaktia. Donna älysi jutun jujun aika nopeasti, jonka jälkeen se kyllästyi. Olen huomannut, ettei Donnaa oikein jaksa kiinnostaa tehdä montaa toistoa samaa asiaa, vaan minun pitää muistaa vaikeuttaa tehtävää sopivin väliajoin. Tämä vaatii minun osaltani vielä opettelua, sillä olen tottunut Aadan taipumukseen kestää lukemattomia saman tehtävän toistoja, joista sadannen se hoitaa yhtä innokkaasti ja antaumuksella kuin ensimmäisenkin. :D

"Daaaa, en mie nyt päivänselviä asioita jaksa toistella.."

Sitten opeteltiin sivulle tuloa. Ohjasin Donnaa namilla vasemmalle sivulle aika laajalla liikeradalla ja omalla apuaskeleella. Donna oli innokkaasti mukana messissä. Kotona (koska unohdin tehdä paikan päällä) tein samaa vielä oikealla puolella. Aadan kanssa tein sen perusmokan, että harjoittelin perusasentoa lähinnä vasemmalla puolella (osin tietämättömyyttäni, osin laiskuuttani). Nyt oikean puolen perusasennon opettaminen tuntuu työläämmältä, koska vasen puoli on niin vahva. Donnan kanssa en tee sitä virhettä, vaan aion opettaa sen alusta alkaen molemmille puolille!

Viimeiseksi harjoiteltiin lähellä pysymistä pujottelemalla merkkikartioita. Donnan kanssa olen paljon vahvistanut pienestä pitäen lähellä pysymistä, joten se pysyy luontaisesti lähellä ja kontaktin hakeminen minuun tulee lähes itsestään. Tämä harjoitus sujui hyvin.

Kivasti Donna jaksoi keskittyä suhteellisen kovista häiriöistä huolimatta. Kurssilla on kymmenisen erilaista koiraa, jonka lisäksi kentän läheisyydessä liikkui paljon ihmisiä ja kentän vieressä meidän puuhia seurasi pari hevostakin. Tosi hauska ja hyvä paikka treenata! Olin oikein ylpeä pikkuisesta treenikamustani. :)

Takaisin luonnonhelmaan pohtimaan opittuja asioita. Ensi kerralla taas vähän pätevämpänä uusiin seikkailuihin.

Neiti Suopursu 8 kk

Donna, pikkuinen Donitsimme, täytti reilu viikko sitten 8 kk!

Aadan ja Donnan olen kasvattanut hyvin eri tavalla. Aada osasi 8 kk ikäisenä jo paljon asioita, Donnan kanssa taas olen keskittynyt enemmän perusasioihin. Olen ottanut Donnan kanssa aika rennosti ja treenannut toistaiseksi hyvin vähän. Temppuja se osaa vain istu, maahan ja odottamisen alkeet. Kaikki hoitotoimenpiteet se antaa tehdä hyvin. Nose workia ollaan ahkerasti treenattu ja nenähommista Donna tuntuu olevan tosi innoissaan.

Donna on vielä hyvin pentumainen ja vitsikäs kaveri. Se on luonteeltaan hyvin rauhallinen tarkkailija, ei mikään kovin rohkea rämäpää. Treenatessa Donna on hauskan riehakas ja palkkautuu hyvin nameilla ja lelulla sekä hullaantuu erityisesti sanallisista kehuista. Se rakastaa tehdä asioita mamman kanssa yhdessä, mutta on kuitenkin sopivan itsenäinen ja osaa rauhoittua tosi hyvin esimerkiksi jäädessään yksin kotiin tai autoon. Juurikin tätä ominaisuutta Donnassa erityisesti arvostan.

Donna rakastaa rapsutuksia ja läheisyyttä. Se hakeutuu hyvin usein kainaloon nukkumaan. Häntä sillä heiluu koko ajan, ja se tykkää kiehnätä jaloissa kuin kissa, jonka vuoksi olen meinannut monet kerrat jo kompastua siihen. Sen turkki tuoksuu aina suopursulle, koska se vetää päätöntä rallia meidän takapihan metsässä (tämän takia olemmekin alkaneet kutsua sitä neiti Suopursuksi). :)

Videoita purkkiraratreenistä

Postauksien aihepiiristä varmaan huomaa mikä on tällä hetkellä koirien kotiaktiviteetti numero yksi. :D Olen niin innostunut tästä lajista ja olen havainnut, että koirat ovat vähintäänkin yhtä mieltä kanssani. Nose work on aikas hauskaa ja huippua. Suosittelen kokeilemaan! Lähiaikoina aion julkaista myös muita kuulumisia, ettei blogin sisältö mene liian yksipuoliseksi. Rally-tokoa pitäisi taas Aadan kanssa ruveta treenaamaan, sillä joulukuussa olisi tavoitteena kisata. Donnastakin voisi kirjoittaa 8 kk postauksen. :) Mutta nyt vielä kerran valitettavasti jatkan nose work -teemalla. :D

"Jokos me aloitettas?"

Kuvasin meidän purkkiratatreeniä. Kahdessa muussa purkissa on häiriöhajut ja yhdessä eukalyptys. Videolla vaihdan purkin paikkaa aina oikealla kädelläni. Palkkaamisen jälkeen heitän namin pois huoneesta, että saan itselleni muutaman sekunnin aikaa vaihtaa hajupurkin paikkaa. Aadan kanssa vahvistin jo ilmaisua lisäämällä nenäkosketuksen kestoa ennen palkkausta. Yhdessä kohdassa videota (0:27) on huomattavissa, että se yrittää ensin vakuuttavasti ilmaista väärää purkkia. Veikkaan, että nenäkosketus on Aadasta niin palkitsevaa, että se tykkää tarjota sitä ihan huvikseenkin. Se on vähän huono juttu siltä kannalta, jos meinaan joskus kisata nose workissa. En ota kuitenkaan vielä hirveää painetta valeilmaisuista, vaan keskityn nyt palkkaamaan oikean hajupurkin koskettamisesta. Aada tekee hienoa keskittynyttä työtä. Tykkään sen tyylistä tehdä nenähommia. :)

Donnan nenähommia alla. Olen pätkinyt videosta pois namin etsintähetket, koska Donnalla ne aina kestää. Donnasta on maailman hauskinta etsiä heitettyjä nameja, videolla näkee kuinka innokkaasti se aina säntää namin perään. Ei oikein malta aina tulla takaisin. :) Pentukin selkeästi jo hajun löydettyään seisahtuu purkille odottamaan. Todennäköisesti teen Donnallekin nenäkosketuksesta tavan ilmaista löytö. Ihanasti häntä heiluu. Hauska myös huomata miten minun ääneni on ihan erilainen pennun kanssa treenatessa kuin Aadan. :D

Purkkiratatreenin lisäksi teen tällä hetkellä hajun etsintätreenejä. Laitan tipan eukalyptuksen hajua huopatassuun ja liimaan sen piiloon johonkin huoneeseen. Viimeksi piilotin hajun keittiöön kaapin oveen, jonka molemmat löysivät hyvin. Pitää joskus ottaa niistäkin treeneistä videota.

Seuraavaa videota odotellessa.

Nose work -taiturit

Edellisessä nose work -postissa suunnittelin vaikeustason nostamista lisäämällä häiriöhajuja tyhjiin purkkeihin. Häiriöhajuina käytin mm. teetä, kahvia ja erilaisia mausteita. Annoin koirien haistella eri purkkeja ja palkkasin aina eukalyptus-hajun kohdalla. Tämä lisäsi selvästi kohdehajun merkitystä ja molemmat alkoivat päästä erittäin jyvälle hommasta. :)

Häiriöhajujen jälkeen rupesin kannustamaan lisää itsenäiseen työskentelyyn viemällä hajupurkin parin metrin päähän meistä poispäin. Kun koira meni purkille, palkkasin. Aadalle en tätä ole kovin monta kertaa tehnyt, vaan siirryin hyvin pian hajun piilottamiseen, koska se irtautuu minusta hyvin. Donna taas vaatii selvästi enemmän toistoja tämän harjoitteen parissa, sillä sitä rassukkaa vähän jänskättää vielä mennä purkille. :)

Innokkaat treenikamut valmiina nenähommiin.

Perjantaina ja tänään kokeilin jo hajun piilottamista eri huoneisiin. Olen laittanut yhden tipan hajua pieneen huopatassun palaseen ja liimannut sen äskettäin ostamaani teräksisen hajupurkin kanteen. Se on sopivan pieni esine piilotettavaksi, mutta sopivan suuri paikasta toiseen siirrettäväksi ilman että minun tarvitsee olla kosketuksissa itse hajuun.

Aada
Tänään piilotin hajun kolmeen eri piiloon työhuoneeseeni. Ensimmäinen oli melkein suoraan edessä repun alla, toisen kerran piilotin hajun jo vähän kauemmas kangaskassiin ja viimeisen hajun sijoitin jo vähän korkeammalle työtuolini istuimen päälle. Aada etsi todella keskittyneesti ja löysi hajut nopeasti. Kolmas haju vähän jännitti minua, koska haju oli ensimmäistä kertaa noin korkealla. Hyvin se kuitenkin lattianrajat nuuskittuaan nosti päätään ja löysi ilmasta leijailevan hajupilven joka vei suoraan piilolle. Aada on tähän mennessä ollut tosi super! Seuraavaksi vahvistan ilmaisua, joksi olen valinnut nenäkosketuksen. Se on nimittäin tarjonnut nenäkosketusta alusta alkaen, joten sitä lienee helppoa ja luontevaa lähteä vahvistamaan.

Aloitimme myös viime viikolla Aadan kanssa hajutunnistuskurssin. Siitä kirjoittelen lisää tuonnempana. :)

Vasemmalla ostamani teräksinen hajupurkki ja oikealla hajutyöskentelykurssilta lainassa oleva purkki.

Donna
Koska hajulle irtoaminen on Donnalle vielä vähän haastavaa, olen jatkanut sen kanssa vielä helpompia harjoitteita. Tänään kokeilin kuitenkin tehdä pari helppoa piiloa makuuhuoneeseen ja hyvin näppärästi Donna piilot löysi. Ensimmäisen piilon laitoin sängyn viereen karvamatolle ja se suuntasi sinne lähes välittömästi. Palkkauksen yhteydessä se kuitenkin potkaisi jalallaan teräksisen hajukannen sängyn alle ja taisi vähän säikähtää siitä aiheutunutta räminää. Seuraavaksi piilotin hajun pitkän verhon taakse. Donna ei ensin oikein halunnut lähteä etsimään, koska äskettäin kovasti rämissyt kansi taisi vähän kummitella mielessä. Pian se kuitenkin lähti etsimään, ja sängyn alle potkaistu kansi oli lentäessään selvästi levittänyt hajua suurelle alueelle sängyn läheisyyteen, koska se etsi kuumeisesti hajua sängyn alta ja päältä. Kun kohdehajua ei meinannut löytyä, se tuli luokseni pyytämään apua. En reagoinut avunpyyntöihin, joten Donna lähti uudelleen etsimään ja lopulta nenään tarttuikin sitten selkeä hajureitti suoraan verholle. :)

Donnan kanssa en ole vielä keksinyt mikä olisi sille sopivin ilmaisu. Saattaa olla että opetan sillekin nenäkosketuksen, ellei se ala itse tarjota jotain muuta ilmaisutapaa.

Nose work -treenit jatkuvat

Seuraavaa vaihetta varten minun piti kehitellä purkeille jonkinlainen tukeva teline. Purkkien olisi tärkeää pysyä pystyssä, ettei koira (= Aada) opi vahingossa esimerkiksi kaatamaan purkkeja kumoon. Teline tuo myös purkeille mukavasti näkösuojaa, ettei koira (= Aada) vahingossakaan opi tunnistamaan hajupurkkia sen perusteella, minkä pohjaan olen kiinnittänyt hajulla kyllästetyn huopatassun palasen.

Vanha cd-teline (+ palanen pahvia sekä ilmastointiteippiä) sai uuden elämän.

Treeneissämme on nyt mukana kolme purkkia, joista yhdessä on haju ja loput ovat "hajuttomia", eli tyhjiä. Purkkien paikkoja vaihtamalla koira oppii ettei haju löydy aina samasta paikasta ja eukalyptus-hajun merkitys vahvistuu.

Treenit ovat aika (siis tosi) nopeatempoisia ja kolme kättä olisi tässä vaiheessa aika kova sana. Kun koira on hakeutunut oikealle purkille, palkkaan siitä ja sen jälkeen heitän toisen namin poispäin purkeilta. Koira menee syömään namia ja tässä välissä minulla on muutama sekunti aikaa vaihtaa hajupurkin paikkaa. Mitä useamman toiston teen, sitä limaisemmaksi namikäteni menee palkkaamisesta ja sitä liukkaammaksi lasipurkit sormieni välissä muuttuvat. Tämän vuoksi lasipurkkien vaihtaminen on yllättävän haastavaa puuhaa, sillä ne eivät pysy edes käsissä. Varsinkin kun molemmat koirat ovat nopeita löytämään heitetyt namit, hiki nousee vähemmästäkin pintaan. Onneksi tekniikkani on jo kehittynyt, että saan heitettyä namit tarpeeksi kauas ja saan otettua kunnon kynsiotteen purkeista. Tässä kohtaa tosiaan olisi hyvä, jos olisi toinen ihminen vaikkapa viihdyttämässä koiraa sillä välin että saisin rauhassa vaihtaa purkkien paikkaa.

Tyhjät purkit odottamassa treenejä.

Aada
Uudet treenikuviot antoivat Aadalle mahdollisuuden tarjota mammalle uusia hienoja juttuja. :D Yllättävän nopeasti kuitenkin jokin pieni palanen sen aivoissa loksahti paikalleen ja se alkoikin tajuta mitä ollaan tekemässä. Se alkoi haistelemaan purkkeja ja saimme onnistuneita toistoja! Aadan tekemisestä tuli yhä varmempaa ja nyt se käyttää nenäänsä ihan oikeasti. Tämä vaihe on sujunut paremmin kuin osasin kuvitella. Jes!

Donna
Donna käy haistelemassa jokaisen purkin huolellisesti ja pysähtyy erityisesti haistelemaan eukalyptus-purkkia. Välillä se hakeutuu suoraan oikealle purkille käymättä tyhjillä purkeilla. Edistyminen on ollut nopeaa eikä meillä ole tullut mitään ongelmia. Tekeminen on kuin suoraan oppikirjasta. :)


Tämä vaihe menee molemmilla tällä hetkellä niin hyvin, että seuraavaksi vaikeusastetta voi taas kokeilla nostaa. Otan treeneihin mukaan häiriöhajuja, eli laitan tyhjiin purkkeihin jotain muita hajuja ja palkkaan edelleen eukalyptus-purkille hakeutumisesta. Tämä voi olla aika jännää, odotan innolla. :)

Trimmausta ja muita kuulumisia

Viikko sitten trimmasin Aadan. Aadalla olikin tällä kertaa turkki kerennyt kasvaa viitisen kuukautta ja oli kyllä jo vähän sen näköinen. Turkki oli joistain kohtaa vähän takussa ja keräsi likaakin kiitettävästi. Uimisen jälkeen turkin kuivattelu vei tunteja, eikä se helteelläkään mikään kepein asuste ole. Ajelu oli kuitenkin turkin pituudesta huolimatta yllättävän vaivatonta ja hommaan meni viimeistelyineen päivineen parisen tuntia.

Bye bye pitkä turkki. Ei tule ikävä. :)

Eilen oli sitten pennun vuoro. Viime kerralla (joka oli samalla Donnan ensimmäinen) pennun trimmasi kasvattaja ja se meni oikein mukavasti. Nyt päätin kokeilla trimmata yksin ilman apulaista ja Teemu tuli sitten pitelemään tarvittaessa. Suurimman osan sain trimmattua ihan yksinään. Turkki ei ollut yhtään takussa tai huopunut, joten ajelu oli tosi nopeaa ja sujuvaa. Donna malttoi hyvin olla paikoillaan eikä välittänyt trimmikoneesta ollenkaan. Jopa pään/kuonon ajelu onnistui yksin, eikä se siitä juuri ollut moksiskaan. Ainut mihin tarvitsin apukäsiä oli korvat (koska tarvitsin korvien ajeluun molemmat käteni ja varmistuksen siitä, ettei pentu tee äkkinäisiä liikkeitä) ja mahapuoli (johon tarvitsin jonkun varmistamaan, että pentu pysyy selällään). Tähänkin meni viimeistelyt mukaan luettuna parisen tuntia. Ja ihan ok siistiä jälkeä tuli.

Donna ennen ja jälkeen trimmin. Turkin alta paljastui hassu ja veikeä pallosilmä.

Donnakin jo kokonsa puolesta vetää vertoja Aadalle. Taitaa olla jopa vähän korkeampi kuin "isosiskonsa".

Donna aloitti viikonloppuna ensimmäiset juoksunsa 6 kk 3 vko ikäisenä. Donna on alusta alkaen ollut henkisesti paljon kypsempi, joten tämä oli ihan odotettavissa. Toisin kuin Aada, joka aloitti ensimmäiset juoksunsa 3 v, eikä toisia juoksuja sen jälkeen ole näkynyt.

Tänään menemme eläinlääkäriin näyttämään Donnan tassua. Se on silloin tällöin nuollut sitä, mutta en ole havainnut siellä tikkua tai muutakaan vikaa. Eilen se sitten alkoi ontumaan, joten parempi että eläinlääkäri vilkaisee sitä. Toivottavasti syy löytyy.

Nose workin aloittelua

Ostin tosiaan pari viikkoa sitten lajiin liittyvän verkkokurssin ja tilasin netistä nenähommin soveltuvan eukalyptus hydrolaatin. Opettelen lajia nyt molempien koirien kanssa ja treenit ovat tähän mennessä edenneet toisiinsa verrattuna hyvin eri tavoin, omalaatuisia persoonia kun ovat. Noin viikon verran olen nyt tehnyt lyhyitä muutaman namin treenejä, että koirat ehdollistuisivat hajuun. Eli tällä hetkellä istun lattialla hajupurkki jalkojen välissä ja odotan, että koira nuuskii hajua. Kun koira nuuskii hajua, palkkaan.

Harjoittelupurkkimme

Molemmat ovat tähän mennessä olleet innokkaita treenaajia. Donna on niinkin innokas, että alussa murtautui miljoona kertaa Aadan treenivuorolla luoksemme kodinhoitohuoneeseen kompostiaidasta huolimattomasti kyhäämäni esteen läpi, koska neiti ei millään malttanut odottaa omaa vuoroaan. :D Koirat tekevät siis vuorotellen treeniä kanssani kodinhoitohuoneessa jonka ajan toinen koirista odottaa vuoroaan olohuoneessa. Huoneiden välissä on vielä keittiö, eli näköyhteyttä ei ole. Pentu saa samalla hyvää malttiharjoitusta oman vuoron odottamisesta. :)

Aada
Aada on tyypillisen innokas. Istun hajupurkin kanssa lattialla ja odotan että se nuuhkaisisi hajua, jotta saisin mahdollisuuden palkata. Mutta minun paikallaan istuminen ja eleettömyyteni tarkoittaa kuitenkin Aadalle, että sen pitää nyt tarjota erilaisia juttuja. Se kun on pennusta lähtien opetettu tarjoamaan asioita. Ensimmäiset treenit menivät siihen, ettei se oikein malttanut haistella hajua vaan se esimerkiksi tökkäsi pikaisesti purkkia nenällään tai yrittää tarjota kaikenlaisia muita toimintoja. Aadan kanssa pitää ensin vähän laskea kierroksia ja saada se haistelua varten sopivampaan mielentilaan. Lisäksi tein pienen korjausliikkeen avaamalla purkin kannen ja ottamalla purkin jalkojeni välistä käteen Aadan pään korkeudelle. Tämän jälkeen Aada hyvin pian hiffasi jutun jujun ja nyt se tarjoaa koko nenänsä tunkemista purkkiin (nenä mahtuu juuri ja juuri pienen purkin suuaukolle) ja siten hengittelee raikasta eukalyptuksen hajua. Tällä hetkellä pidän edelleen purkkia auki, mutta purkki voi olla taas jalkojeni välissä. En osaa vielä tunnistaa Aadasta haisteleeko se oikeasti sitä hajua ajatuksen kanssa vai keskittyykö se enemmän tämän toiminnon tarjoamiseen. Aika näyttänee..

Ilmeestä jo näkee että tässä Aada "nuuhkii" ...

... ja tässä se oikeasti nuuhkii.

Tässä "nuuhkimisessa" taas vähän tarjoamisen makua.

Tässä jo vähän (toivon mukaan) keskitytään vähän hajuunkin.

Donna
Donna on tähän mennessä ollut paljon keskittyneempi. Se on nuoresta iästään johtuen vielä aika tyhjä taulu, jolle ei ole muodostunut mitään tiettyjä käytösmalleja tietynlaisilta vaikuttavia tilanteita varten (esim. toimintojen tarjoaminen kuten Aadalla). Donna on heti alusta alkaen ilmaissut aitoa kiinnostusta itse purkista lähtevää hajua kohtaan ja nuuskinut purkkia ihan ajatuksen kanssa, josta olen sitten päässyt palkkaamaan. Toistoja en kuitenkaan aluksi voinut tehdä kuin maksimissaan kolme, koska Donnan keskittymiskyky ei ollut vielä ihan priimaa.. Tästä syystä tein yleensä kaksi toistoa ja pistin tauolle. Muutaman päivän treenaamisen jälkeen Donna on kehittynyt niin nopeasti, että olen pystynyt lisäämään toistoja ja harjoittelukertoja lähes samalle tasolle kuin Aadan kanssa. Hienoa Donna!

Donna treenaa vähän rennommassa asennossa.

Naksutinkäsi valmiina. On tämä odottelu vaan niin jännää puuhaa.

Välillä nuuskutellaan ilman kantta.

Treenit ovat tällä hetkellä siinä vaiheessa, että kokeilen seuraavissa treeneissä jo vähän nostaa vaatimustasoa. Aadan edistymisestä en vielä osaa sanoa mutta Donnasta veikkaan, että sille seuraava taso tulee olemaan helppo nakki. Mutta tästä lisää myöhemmin. :)

Hei me muutettiin!

Muutimme rivitaloasunnosta omakotitaloon viikkoa ennen juhannusta. Koirat ovat sopeutuneet uuteen kotiinsa nopeammin kuin kuvittelinkaan. Itse asiassa ne eivät olleet ollenkaan moksiskaan maiseman vaihdoksesta. Toki taloon ne saivat hieman tutustua jo ennen varsinaista muuttoa, kun kävin talolla muutaman kerran koirien kanssa viemässä tavaraa. Itse muuttoviikonlopuksi vein koirat vanhemmilleni hoitoon pahimman härdellin tieltä. Kun koirat tulivat sunnuntaina uuteen kotiinsa ja astuivat sisälle, ne häkeltyivät ehkä eniten siitä että meidän huonekalut olivat siellä. :D Hetken ne nuuskivat ihmeissään kunnes totesivat "okei, nää mööpelit on nyt sitten täällä" ja painuivat tutuille vakkaripaikoilleen nukkumaan. :D

Muutaman ekan yön ne vaeltelivat aamuyöstä ehkä vähän enemmän kuin normaalisti, mutta hyvin pian ne löysivät itselleen mukavat nukkumapaikat. Nyt ollaan saatu yöt nukkua aika rauhaisasti (lukuunottamatta muutamia aamuja kun eräs toisinaan aamuvirkku ja toisinaan hieman kärsimätön pentu haluaisi herättää meidät uuteen päivään jo neljältä).

Lenkkimaastoa löytyy monenlaista.

Parasta tässä paikassa on, että koirilla on nyt paljon tilaa juosta sekä ulkona että sisällä. Myös treenimahdollisuudet omalla pihalla ovat ihan eri ulottuvuuksissa kuin rivitalossa. :) Takapihalta pääsee suoraan kivoille poluille ja muutenkin tästä lähialueelta löytyy paljon lupaavia, tutustumisen arvoisia ja monipuolisia lenkkeilyreittejä. Lisäksi lähistöllä on useampi lampi jossa vesikoirien on mahdollisuus lotrata. Koiranomistajan näkökulmasta tämä on tähän mennessä ollut oikein hieno ja rauhallinen paikka asua.

Takapihalta lähtee myös kivoja reittejä.

  

 

 

Donna pentukurssilla 4/5 ja 5/5

Muuttokiireiden takia blogi on jäänyt taka-alalle, sillä päivittämiseen ei ole oikein liiennyt energiaa kaiken pakkaamisen, muuttamisen, tavaroiden purkamisen ja muiden asioiden järjestelyn tiimellyksessä. Nyt olemme kuitenkin jo päässeet yli pahimmasta kaaoksesta ja tavarat alkavat olla suurin piirtein omilla paikoillaan. Lisäksi neljän viikon kesäloma alkoi. :) Loma menee pitkälti rentoutuessa, uusiin lenkkeilyreitteihin tutustuessa ja uuden lajin opettelun parissa. Toteutin nimittäin viimeinkin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin netistä nose work -verkkokurssin sekä tilasin eucalyptus hydrolaatin. Hajupullo kolahti eilen postilaatikkoon, joten pääsemme hiljalleen treenaamaan! :) Kirjoittelen tästä aiheesta lisää myöhemmin.

Kivoille poluille pääsee jo heti talon takapihalta.

Mutta nyt itse asiaan. Alla koosteet kahdesta viimeisestä pentukurssikerrasta. Pitkä postaus tiedossa. Olisi nämä ollut ehkä kätevämpi jakaa nämä omiksi postauksikseen, mutta samapa tuo. :)

Pentukurssi 4/5
Ensimmäinen harjoituksemme liittyi jotenkin agilityn ohjaustekniikkaan. En ole agilityekspertti, niin en enempää puhu millaista tekniikkaa tässä harjoiteltiin. :D Joka tapauksessa lattialla oli semmoinen neliön muotoinen alue, jonka nurkissa oli tyhjät namirasiat. Rasiaan heitettiin nami, ja sillä välin kun pentu söi namia, omistaja eteni toiselle namirasialle, heitti sinne namin ja houkutteli pennun syömään sen jne. Rasioita sai kiertää missä tahansa järjestyksessä, ei ollut pakko edetä vain yhteen suuntaan. Pointtina oli kuitenkin se, että pentu pian namit syötyään lähtee omistajan perään toiselle kipolle. Tästä tuli vähitellen vauhdikas leikki.

Sillä välin kun yksi koirakko harjoitteli edellä mainittua harjoitusta, toiset treenasivat rauhoittumista omalla alustallaan. Tässä saatiin samalla hyvää häiriötä hallin keskellä juoksevista koirakoista. Olimme Donnan kanssa asettuneet aika lähelle yhtä harjoituksen namirasiaa, joten häiriö oli aika suuri. Donna kuitenkin handlasi tämän hyvin.

Tämän jälkeen kiersimme lopuksi taas erilaisilla pisteillä. Tällä kerralla siellä oli mm. jalkojen väliin istumista (Donna on jostain syystä ihan pähkinöinä tästä tempusta), nameista luopumista, rata jossa oli erilaisia alustoja (pehmeitä, rapisevia, kovia, korotettuja yms.), takajalkojen käytön harjoittelua etujalat korokkeella yms.


Pentukurssi 5/5
Viimeisellä kerralla kertasimme aiemmilla kurssikerroilla opeteltuja asioita, toki hieman vaikeutettuina.

Aluksi harjoittelimme luoksetuloon tarvittavia taitoja. Heitimme namin poispäin itsestämme (esimerkiksi sellaiseen suuntaan, jossa on häiriötä) ja kun pentu kävi syömässä namin, palkkasimme siitä että pentu tulee takaisin omistajan luo. Treenasimme myös lähellä olemista tekemällä temppua jossa pentu tulee istumaan jalkojen väliin (Donnan lemppariliike). Lisäksi tähän teemaan kuului myös muita harjoitteita (joita en muista), mutta näitä me Donnan kanssa ehdimme treenata.  :)

Seuraavaksi kävimme vuorotellen kouluttajan avustuksella tekemässä agilityn hyppyesteen (puomi maassa) ja putken. Ensin tehtiin molemmat esteet yksitellen ja sitten molemmat putkeen. Donna suoritti molemmat esteet vauhdikkaasti ja juoksi suoraan esteiden jälkeen odottavalle palkalle.

Sillä välin kun jokainen kävi kouluttajan kanssa esteillä, me muut harjoittelimme rauhoittumista omalla alustalla. Kun pentu ensin meni makuulleen alustalle, vaikeutettiin hommaa hieman laittamalla namikasa maahan lähelle alustaa. Pentu ei saanu hakea nameja, vaan sen piti malttaa odottaa rauhassa omalla paikallaan. Pentu palkattiin alustalle antamalla nameja namikasasta yksitellen. Donna oivalsi tämän tosi nopeasti ja malttoi pysyä alustalla.

Viimeiseksi harjoiteltiin vireenhallintaa lelun avulla. Ensin leikittiin hetki pennun kanssa, jonka jälkeen leikkiminen lopetettiin ja odotettiin että pentu rauhoittuu. Heti kun pentu rauhoittui hetkeksi, jatkettiin leikkimistä. Donnan kanssa olen vähän tehnyt tätä kotona ja se on oivaltanut tämän hyvin.

Tykkäsin tästä kurssista tosi paljon. Treenit joka toinen viikko oli mielestäni sopiva tahti ja koin saavani kurssista jopa vähän tavallista enemmän irti, sillä parin kuukauden aikana pentu ehtii kasvaa ja kehittyä paljon. Väliviikoilla ehtii hyvin treenata kurssilla käytyjä asioita sekä keskittyä rauhassa myös muiden perustaitojen opetteluun. Donna kehittyi kurssin aikana paljon. Keskittymiskyky kasvoi ja häiriönsieto parani. Aiomme nyt jatkaa opittujen taitojen vahvistamista yleistämällä taitoja eri paikkoissa. :)

Donna pentukurssilla 3/5

Viime kerralla treenattin luopumista häiriössä. Liikuskeltiin ympäri hallia ja naksuteltiin siitä, että pentu katsoo ihmisiä, koiria, lattialla lojuvia namirasioita yms. Luopuminen on tosi hyödyllinen taito ja tätä olenkin treenannut alusta saakka Donnan kanssa. Se on jo kehittynyt siinä oikein mukavasti.

Seuraavaksi harjoittelimme eteen lähetystä, eli pentu juoksee kauemmas jätetylle namikupille. Ensin pentu juoksi hyppyesteen yli namikupille ja sen jälkeen putken läpi namikupille. Lopuksi yhdistimme molemmat esteet ja pentu juoksi sekä putken että hyppyesteen läpi namikupille. Donna fokusoituu hyvin namikupille ja ylitti molemmat matkalla olleet esteet reippaasti.

Viimeisenä kierrettiin erilaisilla pisteillä, joissa harjoiteltiin mm. käsikosketusta, namien nappaamista ilmasta, putken läpi menemistä, hyppyestettä, kavalettien yli kävelemistä yms.

Donna pentukurssilla 2/5

Aluksi jaettiin porukka kahteen ryhmään. Sillä välin kun toiset treenasivat kouluttajan kanssa, toinen puolisko harjoitteli rauhoittumista omalle alustalle.

Kouluttajan kanssa harjoiteltiin ensin jalkojen väliin istumista. Sen jälkeen treenattiin ohjaajaan orientoitumista heittämällä nami itsestä pois päin, ja kun pentu on käynyt syömässä namin, kehutaan ja palkataan ohjaajan lähelle. Kun pentu alkaa tulla heti namin syötyään ohjaajan luo, voi tehtävää vaikeuttaa lisäämällä mukaan häiriön. Tämä orientoitumisjuttu oli aika hauska ja aion ottaa mukaan meidän treenilistalle.

Aadan oma tuijotusteline.

Rauhoittumisalustaa treenattiin seippaamalla, eli tarjoamisen kautta. Eli palkataan ensin pelkästä alustan katsomisesta ja hiljalleen nostetaan palkkaamisen kriteeriä, kunnes lopulta pentu hakeutuu itse alustalle. Palkka tulee aina alustalle. Donna aika kivasti on jo hoksannut tämän.

Viimeisenä kierrettiin taas muutamalla pisteellä joissa tutustuttiin erilaisiin pintoihin mm. hieman lattiasta korotettuun agilitypuomin pätkään, pieneen pallomereen ja agilityputkeen. Mukana oli myös leikkimispiste.

AVO-H

Aadan kanssa pyörähdeltiin tänään Kerimäen koiranäyttelyssä Harjumajan kentällä ja tulokseksi Aada sai tällä kertaa H:n eli Hyvän.

Tuomari Virpi Montosen arvostelu:
"Kovin kookkaan ja ilmavan vaikutelman antava narttu, joka saisi olla astetta voimakkaampi. Hyvä pään pituus, mutta kallo saisi olla leveämpi. Selkälinja saisi olla vahvempi ja runko täyttyneempi. Ok eturinta ja etuosa. Jyrkkä lantio ja niukasti kulmautunut takaosa ja turhan korkea kinner. Riittävän villava turkki. Liikkeet kaipaa tehokkuutta ja ulottuvuutta."

Pentukin osaa melkein jo poseerata :D

Reissussa oli mukana koko poppoo. Donna toimi turistina ja käyttäytyi oikein hyvin. Ei tarvinnut kumpaakaan hävetä. :D Hirmu helppoja ja mukavia reissukoiria. Näyttelypaikka oli tosi kiva ja tilava hiekkakenttä sekä ulkoilumaastot loistavat.

Donna pentukurssilla 1/5

Viime viikolla starttasi pentukurssi. Donnan kanssahan kävimme ihan ensimmäisenä kurssikokemuksena agilityn alkeiskurssin, jossa saimme tosi kivasti kokemusta erilaisista pinnoista ja halliympäristöstä/häiriöstä ylipäänsä. Tämä nykyinen pentukurssi on joka toinen viikko, joka onkin meille juuri sopiva rytmi. Väliviikoilla kerkeää kivasti treenata pentukurssilla käytyjä asioita ja keskittyä myös muiden perustaitojen opetteluun ilman että jokainen ilta on buukattu täyteen.

Pennustani on tullut espanjalainen mäyräkoira.

Ensimmäisen kerran teemana oli erilaiset pinnat. Ihan aluksi meille jaettiin naksuttimet ja treenattiin hetki niiden käyttöä. Tämä olikin meille molemmille jo tuttua, sillä Donnan kanssa ollaan jo naksutinta vähän kotona opeteltu. Halliin oli rakennettu kahdeksan eri pistettä, joissa oli erilaisia esineitä/asioita joita pennun oli joko tarkotus koskettaa, kävellä yli tai tutkia. Tutkittavana oli mm. tasapainotyyny, agilityn puomiesteestä yksi palanen lattialla, kasa pahvilaatikoita, rahisevia pusseja, kirjoja, rasioita yms. Erilaisten tavaroiden lisäksi oli leikkimispiste sekä rauhoittumis- /oma paikka -piste. Kierrettiin pisteillä niin, että yhdellä viivyttiin aina muutama minuutti ja ehdittiin kiertää kaikki pisteet pari kertaa läpi. Donna tutustui mielenkiinnolla eri pintoihin ja oli puuhakas oma itsensä.

Eri pintoihin tutustumista olen jatkanut myös kotona ja lenkkien varrella. Ollaan käyty myös kaupan ja huoltsikan pihoilla etsimässä mielenkiintoisia pintoja. Donna käy tosi reippaasti tutustumassa erilaisiin pintoihin, se jotenkin tykkää siitä kun niistä saa nameja. :) Tosi hyödyllistä ja kivaa tekemistä!

"Raptori on toinen nimeni"

Pikkuraptorilta on alkanut jo hampaita tippumaan. Sillä on jo kasvanut komea rivi etuhampaita sekä ylös että alas. Kovasti se on nyt tykännyt pureksia kaikkia kovia kumilelujaan, joten pian lienee isompienkin hampaiden vuoro lähteä. :)

Donna 4 kk

Donna täytti viikonloppuna 4 kk. Aika on kulunut tosi nopeasti! Donna on tähän mennessä ollut helppo pentu. Se osasi meille tullessaan jo matkustaa nätisti autossa ja sitä on ollut helppo vahvistaa. Se osaa myös jäädä rauhallisesti autoon odottamaan omaan kevythäkkiinsä. Yksinolon opettelussa ei ole tähän mennessä ollut mitään ongelmaa. Donna on juuri sopivan itsenäinen ja on alusta saakka tykännyt puuhastella myös itsekseen. Hoitotoimenpiteet sujuvat myös hyvin, no problem. Sisäsiisteys on alusta asti ollut tosi hyvällä mallilla. Sanomalehtiä meillä ei ole ollut enää viikkoihin ja olemme nyt vähitellen laittaneet mattoja takaisin lattialle. Hihnassa kulkemista ollaan ahkerasti treenailtu ja Donna osaa (hetkellisiä riehumiskohtauksia lukuunottamatta) kulkea hihnassa ihan riittävän hyvin ikäisekseen. Se hakee välillä myös ihanasti kontaktia hihnassa. Donna vaikuttaa aika järkevältä tyypiltä. Se on enemmän sellainen "funtsailen eka, toimin sitten". Aada kun taas on ollut aina ihan päinvastainen. :D

 

Vieraiden ihmisten kohtaamiset sujuvat edelleen vaihtelevasti. Toiset on kivempia kuin toiset. Aada näyttää pennulle onneksi hyvää mallia miten ihmisiin voisi parhaimmillaan suhtautua. Toisiin koiriin Donna suhtautuu uteliaasti. Meillä vierailevien koirien kanssa se tykkää leikkiä. Vieraat koirat ulkona ovat välillä kiinnostavia, välillä epäilyttäviä. Donna on viimeisen parin viikon aikana rohkaistunut paljon ja siitä on tullut uteliaampi. Vielä ei kuitenkaan rohkeuden ja uteliaisuuden saralla vedä vertoja Aadalle tuon ikäisenä. Ehkäpä tässä kohtaa juurikin korostuu hyvin tämä "funtsailen eka, toimin sitten" luonteenpiirre, jota Aadalla ei ole koskaan ollut.

 

"Mitä sie teet?"

Käytiin maalis-huhtikuussa Donnan kanssa agilityn alkeiskurssi ikään kuin pentukurssina. Siellä Donna tottui halliympäristöön, hallissa pyöriviin kanssatreenaajiin, kouluttajaan ja erilaisiin pintoihin. Donna rohkaistui kerta kerralta enemmän ja parilla viimeisellä kerralla päästiin jopa kunnolla "treenaamaan". Kouluttaja oli viimeiseen kertaan asti Donnan mielestä vähintäänkin epäilyttävä, mutta epäluuloisuus ei enää tullut viimeisillä kerroilla niin voimakkaasti esiin kuin esim. ihan ensimmäisellä kerralla. Nameja se haki kouluttajan kädestä kerta kerralta reippaammin. Aion kyllä ahkerasti jatkaa Donna kanssa erilaisilla kursseilla käyntiä. Mitä enemmän se nuorena pääsee kokemaan erilaisia asioita, sitä itsevarmemmaksi sen toivon vanhempana tulevan. Toukokuussa aloitamme pentukurssin ja kesäksikin minulla on jo kurssisuunnitelmia pennun varalle. :)