Rally-tokon kisapäivä vol 2, HYLÄTTY

Saatiin sitten meidän ensimmäinen hylätty tulos tänään! Aada ryntäsi jo heti ekalla kyltillä moikkaa harjoittelijatuomaria kehänauhan ulkopuolelle. :D Aijai, olin ihan äimän käkenä! Jatkoin silti loppuun saakka, koska tämä on niin hyvää kisatreeniä Aadalle. Pistin vähän ranttaliksi, en välittänyt pikkujutuista, joten pisteitä kertyi lopulta 78. Mitäpä niillä pisteillä, kun tuli hylsy joka tapauksessa. :) Tärkeintä on mielentila. Se oli nimittäin tänäänkin tosi kiva. Lukuunottamatta toki alkua.. :D

Neiti Höpelö

Rata olisi ollut oikein kiva ja siellä oli paljon meille helppoja liikkeitä. Houkutus jänskätti vähän ennalta ja sitä treenattiin aamulla kotonakin ennen kisoja hyvin onnistuneesti. Houkutuksessa olleen lelun Aada ohittikin kivasti, mutta ruokarasiaa se jäi mielenkiinnolla haistelemaan (siellä oli joku makkara). Houkutuksella menetettiin yhteensä -5 p.

Tässä vielä kuva radasta ja video meidän suorituksesta. Tuomarina toimi Jaana Karppinen ja loppupalautteeksi oli kirjoitettu "Hienot vasemman käännökset".

Aada on nyt yhtäkkiä kehittynyt tosi paljon tuon mielentilan kanssa. Ei voi muuta kuin olla tosi tyytyväinen tähän viikonloppuun! Innolla odotan tulevia lähikisoja.

Nyt kun vihdoinkin ollaan päästy suurin piirtein samaan kuplaan, pitäisi meidän ruveta enemmän hinkkaamaan noita yksityiskohtia, jotta vältyttäisiin turhilta virhepisteiltä ja uusimisilta. Yllätyksille toki ei koskaan voi mitään. Esimerkiksi tänään en voinut odottaakaan, että Aada päättää lompsia kehänauhan ulkopuolelle ja eilen meille erittäin helppo liike taas ei onnistunut niin millään. Meillä on kuitenkin muutama juttu, joita voitaisiin hioa lisää seuraavia kisoja ajatellen. Niistä lisää seuraavalla kerralla. :) 

Rally-tokokisat 81/100

Tänään käytiin rally-tokokisoissa JoA:n hallilla Liperissä. Pisteitä saatiin 81/100. Kisapaikalla sain pidettyä tosi hyvin jännitykseni kurissa, ja olin liikkeellä aika varmoin fiiliksin. Rata tuntui kokonaisuudessaan helpolta ja kivalta. Alla kuva tämän päivän alokasluokan radasta:

Kuva vähän tärähtänyt, mutta klikkaamalla isommaksi saa ehkä selvää. :)

Alokasluokka eteni tosi nopeatempoisesti ja me oltiin jo yhdeksäntenä vuorossa. Odotutin Aadaa autossa niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Kun seitsemäs koirakko lähti radalle, kävin hakemassa Aadan hallille. Olisi ehkä pitänyt tuoda se jo vähän aiemmin, koska lähdettiin siitä jo melkein suoraan radalle. Aada oli selvästi vähän hämmentynyt tästä, ja otti vähän häiriötä katsojista ja radalla seisovista tuomarista/muista työntekijöistä.

Tällä kertaa olin kuitenkin ihan tyytyväinen Aadan mielentilaan. Onhan se nyt jo silminnähden ihan erilainen, kuin ekoissa kisoissa! Ei ole siis kesän treenit menneet hukkaan. Kyllä se tänäänkin vähän haahuili seuruussa, haisteli maata ja oli vähän ulalla, että mikäs tämä tilanne oikein on. Toisaalta kyllä sillä oli välillä hyviäkin hetkiä! :) Mutta keskittyminen ja parempi häiriönsieto on selvästikin seuraavat asiat, mitä pitää Aadan kanssa kehittää.

Pisteitä lähti -1 kolmesta kohtaa puutteellisesta yhteistyöstä (eli Aadan haahuilusta vähän siellä sun täällä), -3 pistettä seitsemännen kyltin uusimisesta, -3 pistettä epätarkasti suoritetusta tehtävästä (13. kyltti) ja -10 pistettä yhdeksännellä kyltillä. Jos olisin tajunnut uusia tämän kyltin, oltaisiin saatu paremmat pisteet! Vasta videon katsottuani tajusin, että ei se 270° käännös vasempaan nyt taaskaan mennyt ihan niinkuin strömsössä. :D

Tuomari Pia Heikkisen kommentti tuloslapussa: "Ajoittain hyvin toimivaa yhteistyötä".

Rally-tokokisat 77/100

Tänään oli meidän ensimmäiset viralliset rally-tokokisat!

Aamulla ei jännittänyt yhtään häiritsevästi. Herättyäni kävin Aadan kanssa lenkillä, ja aamupalaa syödessäni kertailin rally-tokon sääntöjä. Fiilis oli hyvä. Kisapaikalle mennessä alkoi jännitys vähitellen hiipiä ja peruspaniikki iski vähän ennen omaa vuoroa.

Kisat oli hallissa, jossa on kivituhkapohja. Ollaan kyseisessä hallissa käyty Aadan kanssa pari kertaa aiemmin putkirallissa agilitymölleissä, eli halli oli ainakin jossain määrin Aadalle tuttu ennestään. Osasin kuitenkin odottaa, että uusi tila tulee hankaloittamaan keskittymistä. Plus siihen vielä paniikissa hortoileva ja sekavia höpöttelevä omistaja. Sekasorron aineksia. :D

Ja sitä sekasortoahan meidän rata oli. Rata ei itsessään ollut vaikea, vaan oikeastaan tosi helppo. Mutta Aada ei seurannut yhtään, vaan välillä hortoili horroksessa ja välillä sunnuntaikäveltiin. Oli Aadalla toki hetkensä, mutta aika äkkiä se taas vaipui koomaan. Jos jotain hyvää, niin nyt sentään osasin hallita jännitystäni vähän paremmin ja muistin hymyillä, kehua ja kannustaa Aadaa enemmän. Tosin loppua kohden alkoi hymy hyytyä. :D

Kun päästiin ulos hallista, olin tosi surullinen. Olin täysin varma, että nyt tuli hylätty. Oli tosi epävarma fiilis, kun tuntui, että rata meni persiilleen ja virheitä tuli niin paljon, ettei pisteet riitä hyväksyttyyn tulokseen. Epäilin myös, että olin tehnyt jonkun sellaisen mokan, mikä hylkäisi meidän suorituksen. Ihan kamala tunne radalla, kun Aada ei toiminut yhtään sillä tavalla kuin olen tottunut ja yritin epätoivoisesti saada sen huomiota itseeni tuloksetta. Meidän suoritus näytti, kuin ei oltaisi koskaan rally-tokoa nähtykään. Lopulta sitten sain kuulla, että saatiin pisteitä 77/100 (hyväksyttyyn tulokseen vaaditaan 70 pistettä). Olin tosi huojentunut.

Pisteitä lähti ohjaajavirheestä, parista taluttimen kiristymisestä, puutteellisesta yhteistyöstä (haistelu ja muu haahuilu), kontrollin puutteesta, kahden kyltin uusimisesta ja väärin suoritetusta tehtävästä (kyltillä 9 Aada jatkoi kyltin ohi, vaikka olisi pitänyt istua). Tuomari Tytti Lintenhoferin kommentti meidän tuloslapussa: "Koiralähtöinen, miellyttävä ohjaus. Arvostan sitä, että annoit koiran tehdä myös omia ratkaisuja. Hyvä te!"

Ja taas putkiralli

Torstaina käytiin Aadan kanssa 4h:n kerhotiloissa näyttäytymässä lemmikkikerholaisille. Esiteltiin lapsille vähän tokoa. Lapset olivat ihan innoissaan Aadan läsnäolosta. Lopuksi kaikki saivat vuorotellen pyytää Aadaa istumaan ja antoivat makupalan. Aadalla ei ole paljoa lapsista kokemusta, mutta silti se oli heidän seurassaan ihanan ystävällinen ja luottavainen itsensä. Se oli mukavaa katseltavaa :)

Siitä jatkettiin matkaa JoA:n hallille epävirallisiin agilitykilpailuihin. Olihan se pakko taas käydä putkiralli juoksemassa. :D Alla kuvassa ratapiirros. Mittasuhteet ei ihan pidä paikkaansa, mutta radan kulusta saa kyllä selvän.

Rata oli tosi helppo ja yksioikoinen. Aada irtosi putkiin tosi hyvin! Minun ei tarvinnut kuin näyttää suunta, niin Aada jo sinkosi sinne kuin salama. :D Se oli mahtavaa.

Pari kohtaa meni mönkään. Ensimmäisenä mokasin kasiputkesta (oikealla alanurkassa) ulostulon. Ensin se ei meinannut mennä putkeen, ja sitten kun se meni, en jotenkin tajunnut sen tulevan sieltä ulos niin nopeasti. :D Tämän vuoksi en kerennyt siirtyä paikkaan, mistä minun oli tarkoitus lähettää se seuraavalle putkelle. Jäätiin siis vähän hoomoilemaan siinä, kunnes sain Aadan menemään ysiputkeen. Seuraava kohta oli sitten kymppiputkesta siirtyminen yhteentoista. Siinä koira tekee aika tiukan mutkan putkeen ja minun olisi pitänyt osata se koiralle kertoa. En kuitenkaan osannut ohjata Aadaa putkeen, vaan se jatkoi matkaansa suoraan kohti radalla seisovia työntekijöitä. Kutsuin sen takaisin ja jatkettiin siitä täysiä rata loppuun. :)

Putkiralli

Keskiviikkona JoA (Joensuun Agilityurheilijat ry) järjesti agilityn möllit, eli leikkimieliset agilitykisat. Serkkuni aikoi osallistua koirineen supermölliluokkaan, joten lähdin katsomaan meininkiä ja otin Aadan mukaan siltä varalta jos itse uskaltaudun putkiralliin. Putkiralli on siis helpoin rata, jossa on vain putkia (ja joissain on hyppyesteitä, mutta siivekkeiden välissä on vain ponnari jonka yli koira juoksee).

Hengaillaan hallilla

Ilmoittauduin pitkän ja tuskallisen pohdinnan jälkeen putkiralliin ihan viime minuuteilla. Aada ei ole kolmeen kuukauteen edes nähnyt agilityesteitä, joten en yhtään ollut varma osaako se A) mennä edes putkeen saatikka B) liikkua minun kanssani radalla.. :D Minulla ei myöskään ollut minkäänlaista aavistusta, miten Aada käyttäytyy radalla tällaisissa tapahtumissa. Keskittyykö se minuun vai aidan takana kurkkivaan yleisöön. Eli aika riskillä mentiin, mikä toi mukanaan oman lisänsä muutenkin jännittävään tilanteeseen.

Rata näytti tältä.

Rata oli siis aika yksioikoinen, paitsi muutama meikäläiselle hankala käännös, esimerkiksi kasista siirtymineen ysiin.

Jo heti eka putki tuotti vaikeuksia, koska Aada ei suostunut menemään sinne (serkku sanoi radan jälkeen, että Aada ei mitä todennäköisimmiten mennyt ekaan putkeen, koska sen sisus oli musta ja muissa vaalea, mihin me ollaan totuttu). Ajattelin jo mielessäni että jes, tää menee just niin kuin pelkäsinkin. Ohjasin Aadan samaan putkeen toisen kerran, mutta penska kääntyi jälleen kerran takaisin, joten jatkettiin suoraan seuraavaan putkeen. Jäin jännittäen odottamaan meneekö Aada seuraavan putken läpi, ja sehän meni! Olin asiasta niin huojentunut (ja yllättynyt), että unohdin missä oli nelosputki! :D Hetken aikaa pyörin siinä paikoillani ja tajusin että siinähän se oli vieressä. Alkuvaikeuksien jälkeen loppuosa radasta meni mielestäni aika sutjakkaasti ja päästiin ihan kunnialla maaliin. Oli ihan huippu fiilis! Me selvittiin siitä! Vähänkö oli koukuttavan huippu kokemus. Ja Aadalla oli huippuhauskaa. :)