Vähän merkkiä ja lisää malttia

Ilmoittauduin Donnan kanssa PoKSin rally-tokon neljän kerran kylttikoulutukseen, joissa käydään läpi muutamia ylemmän luokan liikkeitä. Jokaisella kerralla on oma teemansa ja tapaamiset ovat kerran kuussa. Mikäli koronarajoitukset eivät syksyn mittaan taas puske päälle, viimeinen kurssikerta olisi marraskuussa. Tällainen kerran kuussa tahti on oikein kiva, niin ehtii kotona rauhassa sisäistää ja harjoitella koulutuksessa käytyjä asioita, ja valmistautua hieman jo seuraavankin kerran teemaan. Eilen oli ensimmäinen kerta ja teemana oli merkki.

Olen monesti käynyt Donnan kanssa poksin hallilla kisojen aikaan sekä yksin vapaavuorolla treenaamassa, mutta tämä oli Donnalle ensimmäinen kurssikokemus tässä hallissa. Häiriötä kyllä riitti, kun on paljon vieraita koiria, uusi kouluttaja ja samaan aikaan viereisellä kentällä agilitytreenit. Toki onhan Donna ennenkin kursseilla ollut, joten tavallaan tämä ei kokemuksena ollut mitenkään uusi. Mietin kuitenkin etukäteen, kuinkahan Donna sietää häiriötä ja jännittääkö mahdollisesti jotain asiaa. Donna oli kuitenkin oikein reipas ja tyypillinen iloinen itsensä. Vaikkei se mikään rohkeuden huipentuma olekaan, on kuitenkin ihanaa huomata kuinka hyvin se työskentelee minun kanssani ja olemme samassa kuplassa. Erityisesti tuo yhteinen kupla on minulle tosi tärkeä seikka, sen olemassaolosta kun olen taistellut Aadan kanssa jo viisi vuotta. :D 

Merkin opettaminen on minulle jo ennestään tuttu asia, mutta en ole sitä Donnan kanssa tähän päivään mennessä vielä juurikaan tehnyt. Merkin kiertoa olemme kyllä vähän tehneet, joten siitä oli helppo lähteä liikkeelle. Pääsimme jo koulutuksessa oikein hyvälle alulle ja tänään jatkoin vähän merkin opettamista myös kotona.

Koulutuksessa tuli myös ilmi kehityksen kohteita, joita meidän seuraavaksi kannattaisi lähteä vahvistamaan. Esimerkiksi perusasennossa meidän pitää selvästi vahvistaa lisää kestoa, sillä Donna oli aika touhukas ja se pyrki tarjoamaan uusia asioita, mikäli se koki että perusasennossa oltiin turhan kauan (öö muutama sekunti :D). Se saattoi yhtäkkiä lähteä peruuttamaan perusasennosta tai pyörähtää vasemmalta puolelta oikealle ja nousta etutassuillaan kylttitelineen päälle. Ihana kun se tarjoaa rohkeasti asioita, mutta se meni välillä jopa vähän keskittymisen kustannuksella. Myönnän kyllä, että kestoa on tullut tehtyä tähän mennessä liian vähän. Eli lisää malttia malttia malttia. Ja sitten vasta häiriötreeniä. :)