Koiran villapaita on valmis! Oli kyllä tosi helppo tehdä ja istuu kuin nakutettu. Myöhemmin tuota on helppo muokata, jos (ja kun) käy pieneksi esim. hihoista. Tai tehdä kokonaan uuden, tykkäsin niin paljon tuon neulomisesta! Nyt voin hyvällä omatunnolla ajella koiran ennen talvea. Tuolla pärjää hyvin ulkona lyhkäsellä turkilla pikkupakkasilla. :)
Alla olevasta kuvasta näkee peilin kautta hyvin myös miltä näyttää sivulta. Ja peili näyttää olevan myös pyyhkimisen tarpeessa, kukahan on käynyt nöläämässä? ;)
 |
| Koira puvussa ... |
 |
| ... ja puku ilman koiraa |
Sunnuntaina (eli tänään) treffattiin kaverini suomenlapinkoiraa Roopea. Roope on hirmuisen pörröinen ja symppis kaveri, joka tulee erittäin hyvin juttuun pentujen kanssa. Siis toisin sanoen täydellistä koiriin totuttamisseuraa ujolle pikku-Aadalle. Ensin me käytiin kävelemässä pieni lenkki, jotta Aada saisi totutella uuteen tuttavuuteensa rauhassa. Aluksi Aada arasteli Roopea, aivan kuten odotinkin, mutta hyvin nopeasti se rentoutui ja loppulenkin ajan oli koirassa pitelemistä kun sitä ei meinannut saada irti Roopesta. :D Olen niin ylpeäylpeäylpeä! Ihanaa, miten se on kehittynyt hurjasti! Tämä on ensimmäinen isokokoisempi koirakaveri.
 |
| Näin nätisti maltettiin istua kahden paparazzin kuvattavana. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti