Nimittäin Aadan yksin olemiset eivät ole muuttuneet viimeisen puolen vuoden aikana yhtään parempaan suuntaan (paitsi työpäivät se pärjää). Olen itse jo ihan neuvoton ja kädetön ja jalaton, mitä tuon kanssa pitäisi tehdä. Pitkän pähkäilyn ja pohtimisen jälkeen päätin kesäloman kunniaksi ottaa yhteyttä koirankouluttajaan. Alun perin minun piti odottaa syksyyn, mutta miksi odottaa, kun ei tilanne ole muuttunut mihinkään suuntaan ja tuskin tulee parin kuukauden sisään itsestään muuttumaankaan.. Ensi viikolle sovittiin tapaaminen. Toivottavasti saadaan kouluttajan neuvoilla jotain muutosta tähän myrskyyn.
 |
| Kauhukakara pitää huolen, ettei arki käy tylsäksi. |
Hyvä päätös. :) Varmasti helpottaa, kun ei tarvii ypöyksin miettiä ja harmitella tilannetta. Eiköhän kouluttajalla oo muutama keino mitä kokeilla. :)
VastaaPoistaJoo tavallaan olen nyt jo huojentunut, vaikkei edes olla keskusteltu kouluttajan kanssa vielä, enkä tiedä tuleeko sieltä ratkaisua. Mutta kiva, kun ei tarvitse enää omassa mielessään spekuloida ja etsiä koko ajan syitä sille, miksi Aada ei pärjää yksin.
VastaaPoista