Ilmoittauduin mätsäreihin hyvin jännittyneenä. Kyseessä oli meidän molempien ensimmäinen match show ikinä. Minä olen kyllä ollut monesti mätsäreissä mukana, mutta en ole koskaan käynyt koiran kanssa kehässä. Epäilin, että tämä ei tulisi olemaan Aadalle ehkä miellyttävin kokemus, koska tunnelma hallissa on yleensä vähän kaoottinen ja ahdas. En myöskään ollut varma, miten Aada suhtautuisi nähdessään paljon vieraita, monen kokoisia ja äänekkäitä(kin) koiria.
Porukkaa oli tällä kertaa kuitenkin tosi vähän, liekköhän kovalla pakkasella jotain tekemistä asian kanssa (hallissa on kuitenkin lämmin, noin +10 astetta). Alkuun Aadaa vähän jänskätti, mutta tosi nopeasti se rentoutui ja otti hänelle tyypillisen "rakastan kaikkia ja kaikkea" -vaihteen päälle. Eli samaa hökeltämistä se meidän meno oli kuten aina. :) Se olisi halunnut leikkiä kaikkien koirien kanssa, kävi nuuskimassa ja tekemässä tuttavuutta jopa isoihin koiriin ja oli tosi innokas ja iloinen. Tuo koira se yllättää minut aina (positiivisesti). :D
Eka mentiin kehään pareittain. En kuollaksenikaan muista minkä näköinen pentu oli meidän kanssamme kehässä, eikä hajuakaan miten se siellä käyttäytyi koska keskityin meidän suoritukseen ja yritin pitää Aadan edes jotenkin kasassa. Aada ravasi ihan nätisti ja seisoikin ihan maltillisesti. Tuomari kävi meidän luona ja yritti katsoa hampaat, mutta Aada ei antanut, koska tuomari oli juuri laittanut käsidesiä ja sen haju sai Aadan kiemurtelemaan lattialla. :D Tuomari sitten pyysi, että minä näytän penskan hampaat. Muuten Aada oli oma ihana itsensä, antoi tuomarin tutkia ja pusutteli naamaa. Lähdettiin kehästä punainen nauha kädessä, eli saatiin se parempi.
Punaisten ryhmässä ei sitten mennyt enää niin hyvin. Koiria oli kehässä paljon enempi ja sehän vasta Aadaa riemastuttikin. Kehän ympäri ravaus meni mielestäni ihan hyvin, mutta rivissä seisominen ei enää onnistunutkaan. Se oli lähinnä pyörimistä ja ei millään oltaisi maltettu. Aada oli myös jo vähän väsynyt kaikesta siitä hälinästä, eikä se halunnut taikka jaksanut keskittyä nameihin. Lähdettiin kehästä tyhjin käsin, mutta pää täynnä intoa. :)
Oli niin hauskaa, että pakko mennä seuraaviinkiin mätsäreihin, kunhan semmoisia järjestetään. Nyt tiedän mitä asioita minun pitää Aadan kanssa treenata. Tarvitaan rutkasti lisää seisomisharjoitusta ja keskittymiskykyä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti