Suhteellisen jylhät lenkkimaisemat meidän koirakamun kotihuudeilla. |
Molempien kouluttajien kohdalla oli sama juttu. Ensin jännitti ja lopussa rentoutui kun tajusi, ettei tämä ole sen kummempaa.
Saatiin tosi hyviä neuvoja ja molemmat sanoi, että tämä on ihan yleistä mörköilyä tämän ikäisillä. Varsinkin kun Aada ei mitenkään ihmispelkoinen ole ja tänään jännitys oli niin lievää, että harjoittelemalla menee varmasti ohi. :)
Nyt ainakin suurinpiirtein luulen tietäväni miten pitelen koiraa, että tuomari voi rauhassa tutkia sen. Mikä parasta, sain itse mielenrauhan ja nyt näyttelyihin on paljon kivempi mennä, kun olen valmistautunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti